Verkkouutiset

Venäjän raketinheitin Ukrainassa. / Zvezda

Varoitus sodan laajenemisesta: Venäjän tavoitteissa raju muutos

Professori kehottaa suurvaltoja varovaisuuteen ydinsodan välttämiseksi.

Chicagon yliopiston professori John Mearsheimer varoittaa Ukrainan sodan voivan laajentua yllättävän nopeasti katastrofaaliseksi suurvaltasodaksi.

Yleisenä käsityksenä on, että sota tulee jumiutumaan pattitilanteeseen, ja lopulta heikentynyt Venäjä joutuu hyväksymään Ukrainalle suotuisan rauhansopimuksen. Harva uskoo Venäjän käyttävän ydinaseitaan, vaikka tietynlaista eskalaatiota pidetään mahdollisena etulyöntiaseman saamiseksi tai tappion välttämiseksi.

– Riski on oletettua suurempi. Eskalaatio voi tarkoittaa suursotaa Euroopassa ja mahdollisesti ydintuhoa, joten on syytä erityiseen varovaisuuteen, John Mearsheimer kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä.

Professorin mukaan sekä Venäjän että Yhdysvaltain tavoitteet ovat muuttuneet huomattavasti sodan alun jälkeen. Suurvallat hakevat voittoa ja ovat valmiita sen edellyttämiin toimiin.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Yhdysvallat voisi liittyä mukaan taisteluun, jos se haluaa epätoivoisesti voittaa tai estää Ukrainaa häviämästä. Venäjä voisi puolestaan käyttää ydinaseita epätoivoisessa yrityksessään hakea voittoa, tai jos maata uhkaa välitön tappio. Tämä olisi todennäköistä, jos amerikkalaisjoukot tulisivat mukaan sotaan, Mearsheimer sanoo.

Sotatavoitteiden muuttuminen tekee kompromissin löytämisestä yhä vaikeampaa. Jos diplomaattista ratkaisua ei ole, on molemmilla osapuolilla taipumus laajentaa vähitellen sotatoimia eli nousta ”eskalaatioportailla” ylöspäin. Pahin lopputulos tarkoittaisi toista maailmansotaakin rajumpaa yhteenottoa.

Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin sanoi huhtikuussa, että Venäjää pyritään heikentämään, jotta se ei voisi toistaa helmikuun lopulla nähtyä hyökkäystä naapurivaltaa vastaan. Professori tulkitsee lausunnon tarkoittavan, että Yhdysvallat yrittää heivata Venäjän pois suurvaltojen seurasta.

Näytösluonteinen ydinisku

Kremlin aluevaatimukset vaikuttavat laajentuneen huomattavasti sodan alkamisen jälkeen. Tavoitteena on todennäköisesti liittää Venäjään kaikki miehitetyt alueet maan itä- ja eteläosissa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset ja Ukrainan aseistaminen ovat entisestään heikentäneet Venäjän asemaa.

John Mearsheimer näkee kolme vaihtoehtoa, jotka voisivat johtaa Vladimir Putinin määräykseen käyttää ydinaseita. Ukrainan onnistunut vastahyökkäys voitaisiin nähdä Kremlissä eksistentiaalisena uhkana, johon olisi vastattava ydinaseilla.

Pitkittynyt konflikti voi myös muodostua niin kalliiksi Venäjälle, että sen olisi haettava ratkaisua eskalaation kautta. Putin voisi arvioida, ettei Yhdysvallat vastaisi samalla mitalla, jos taktisia ydinaseita käytettäisiin rajoitetusti tiettyjä sotilaskohteita vastaan.

Yhdysvaltain ja Naton liittyminen Ukrainan puolelle muuttaisi merkittävästi sotilaallista tasapainoa ja tekisi Venäjän tappiosta todennäköisen.

– Venäläisjohtajat katsoisivat selviytymisensä olevan uhattuna, mikä antaisi voimakkaan kannusteen käyttää ydinaseita. Vähintäänkin he harkitsisivat näytösluonteisia iskuja länsimaiden pelottamiseksi. On mahdotonta tietää, lopettaisiko tällainen askel sodan vai johtaisi hallitsemattomaan eskalaatioon, Mearsheimer toteaa.

John Mearsheimerin kirjoitus on herättänyt myös runsaasti arvostelua. Monet ovat hämmästelleet väitettä, jonka mukaan Venäjä olisi ollut ”täysin sitoutunut” Minsk II -sopimuksen ylläpitoon hyökkäyksen alkamispäivään asti. Kremlin tiedetään suunnitelleen hyökkäystä Ukrainaan ainakin viiden kuukauden ajan.

Monet tutkijat ovat tyrmänneet professorin esittämän väitteen, jonka mukaan Venäjän alkuperäisenä tavoitteena olisi ollut estää Ukrainan Nato-jäsenyys. Vladimir Putin kirjoitti jo viime vuoden kesällä, että Ukrainan ”todellinen suvereniteetti” voisi toteutua vain yhdessä Venäjän kanssa.

– Järjettömistä väitteistä suosikkini on se, jossa Mearsheimer väittää Vladimir Putinin halunneen vain pieniä myönnytyksiä sodan alussa. Hänen mukaansa häviölle joutuminen on muuttanut Putinin jollain lailla kunnianhimoisemmaksi. Hyökkäys Kiovaan olisi muka ollut vain hämäystä. Kyseessä on vain Putinin toimien selittely, St. Andrewsin yliopiston strategian professori Phillips O’Brien tviittaa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS