Varoitus raakuuksista: Venäjä sotii kuin Syyriassa

Ukrainan siviilikohteita on pommitettu yhtä armottomasti kuin Vladimir Putinin edellisen sotilasoperaation aikana.
Tykistöpommituksen jälkiä Harkovassa 30. maaliskuuta. / LEHTIKUVA / AFP Aris Messinis
Tykistöpommituksen jälkiä Harkovassa 30. maaliskuuta. / LEHTIKUVA / AFP Aris Messinis

Monet Ukrainan sotaa seuraavat asiantuntijat ovat verranneet Venäjän sotatoimia Ukrainassa aiempaan sotilasoperaatioon Syyriassa.

Venäjä käytännössä pelasti diktaattori Bašar al-Assadin puuttumalla maan sisällissotaan syksyllä 2015. Wienin VCDNP-aseistariisuntakeskuksen tutkija Hanna Notten mukaan konflikteja yhdistää muun muassa kyyninen suhtautuminen siviileihin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Monet ovat kutsuneet Mariupolia toiseksi Aleppoksi. Kuten Syyriassa, olemme nähteet Venäjän saarrostuksia, pommituksia ja humanitaarisia käytäviä, uudelleen ja uudelleen. Paikalleen jäävät siviilit luokitellaan ”terroristeiksi” eli sotilaskohteiksi. Tätä on syytä odottaa enemmän Ukrainassa, Hanna Notte tviittaa.

Hyökkääjän retoriikassa vastapuolta on syytetty jatkuvasti ”ihmiskilpien” käytöstä. Väitteillä pyritään vierittämään syy siviiliuhreista toiselle osapuolelle.

Syyriassa Venäjä perusteli sotatoimiaan konfliktin kansainvälistymisellä. Maan propagandassa Ukrainaan saapuvat ”ulkomaiset palkkasoturit ja terroristit” on uhattu tuhota armottomasti.

Poimintoja videosisällöistämme

Ukrainan sodassa Venäjän virallinen linja on muuttunut nopeasti. Maa ilmoitti aiemmin maaliskuussa 16 000 taistelijan saapumisesta Syyriasta ja muualta Lähi-idästä. Yhdysvaltain tiedustelu ei havainnut tästä laajempia merkkejä.

– Viime perjantaina Venäjän puolustusministeriö sanoi, että Donetskin ja Luhanskin separatistit ”puolustavat mieluummin maataan itse”, Notte huomauttaa.

Väitteitä kemiallisista aseista

Syyriassa Venäjä varoitti vuosia eri aseryhmien tekemistä kemiallisista hyökkäyksistä, joilla yritettäisiin lavastaa Assadin hallintoa. Venäjä ei käyttänyt itse kemiallisia aseita, mutta salli Syyrian hallituksen tehdä näin.

Hanna Notten mukaan hyökkääjä voisi käyttää joukkotuhoaseita, jos ne katsottaisiin sotilaallisesti tarpeelliseksi. Niin sanottuja ”false flag”-iskuja koskevalla retoriikalla haetan myös poliittista hyötyä.

– Se palvelee Venäjän kotimaista narratiivia, jonka mukaan ”erikoissotilasoperaatio” on tarpeen väitettyjen Ukrainan joukkotuhoaseiden vuoksi. Retoriikka luo kauhua ja pelkoa Ukrainassa, minkä lisäksi salaliittoteoreetikot poimivat väitteet länsimaissa. Tämä puolestaan herättää epäilyjä siellä täällä. Ja kaikki tämä hyvin vähäisin kustannuksin, Notte toteaa.

Ukrainan presidentti arvioi rauhanprosessin olevan jumissa ainakin syksyyn asti.
Pauli Aalto-Setälän mukaan puolustaja ei ole luovuttanut, ja Ukrainan tukemisen pitää jatkua.
Venäjän energialaitokset ovat olleet jatkuvien iskujen kohteina.
Mainos