Euroopan valtioiden on varauduttava Venäjän tavanomaisin asein tekemään rajattuun hyökkäykseen lyhyemmällä aikavälillä kuin vuosien 2028–2030 aikaikkunassa, josta monet Nato-valtiot parhaillaan keskustelevat, toteaa amerikkalainen Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomo tuoreessa raportissaan.
Venäjä käy ajatushautomon mukaan jo nyt Eurooppaa vastaan koordinoitua kineettisten (suoran toiminnan) ja muiden informaatiovaikuttamiseen sekä kybertoimintaan liittyvien operaatioiden kampanjaa aggressiivisella tavalla.
Venäjän Euroopassa toteuttamat sabotaasit, tuhopoltot, kyberhyökkäykset, ilmatilaloukkaukset ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat toimet muodostavat yksittäisten tapausten sijaan toisiaan tukevan kokonaisuuden.
ISW:n mukaan tavoitteena on arvion mukaan muun muassa vaikeuttaa Ukrainan tukemista, testata Naton puolustusta ja reagointia, syventää Euroopan poliittisia jakolinjoja sekä totuttaa länsimaat asteittain yhä vakavampiin ja aggressiivisempiin Venäjän toimiin.
ISW arvostelee tapaa, jolla tällaisia iskuja kutsutaan usein hybriditoiminnaksi tai provokaatioiksi. Ajatushautomon mukaan ilmaisut voivat hämärtää sitä, että osa toiminnasta on konkreettisesti väkivaltaista ja valtiollisesti johdettua.
– Euroopan valtiot ja johtajat käyttävät kuitenkin yhä liian usein Venäjän toimista puhuessaan kieltä, joka haittaa tehokasta reagointia, eivätkä ne ole ryhtyneet riittäviin omiin toimiin itseään vastaan suunnatun, kiihtyvän venäläiskampanjan torjumiseksi.
– Eurooppalaisten hallitusten on kehitettävä yhteinen käsitteellinen viitekehys käynnissä olevien venäläiskampanjoiden ymmärtämiseksi; tämä on välttämätön askel kohti koordinoitua toimintasuunnitelmaa, jolla vastataan Venäjän toimiin ja torjutaan niitä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kehotti keskiviikkona suomalaisia varautumaan sabotaasi-iskuihin. Suomalaiset voivat kuitenkin nukkua yönsä rauhassa. Viranomaiset ovat presidentin mukaan parantaneet toimintaansa esimerkiksi droonien ja hybridivaikuttamisen torjunnassa. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä jutussa.
Rajattu hyökkäys voisi testata Naton yhtenäisyyttä
ISW pitää mahdollisena myös Venäjän tavanomaista sotilaallista operaatiota jotakin Nato-maata vastaan. Sen ei välttämättä tarvitsisi olla laaja hyökkäys Baltian maiden tai Puolan valtaamiseksi.
Venäjä voisi ajatushautomon mukaan käyttää esimerkiksi ohjus- tai drooni-iskuja tai tehdä rajatun maahyökkäyksen. Tavoitteena voisi olla ennen kaikkea Naton poliittisen yhtenäisyyden testaaminen ja epävarmuuden synnyttäminen siitä, miten liittokunta vastaisi viidennen artiklan piiriin kuuluvaan hyökkäykseen.
ISW varoittaa samalla sitomasta Venäjän uhkaa liian tiukasti vuosiin 2029 tai 2030, jotka ovat esiintyneet eri arvioissa. Venäjän asevoimien ei sen mukaan tarvitse ensin palautua kokonaan Ukrainan sotaa edeltäneeseen vahvuuteensa muodostaakseen vaaran Nato-maille.
Osittain uudelleen rakennettu armeija voisi käyttää Ukrainassa kehitettyjä drooni-, soluttautumis- ja hajautetun sodankäynnin menetelmiä jo ennen kuin varustaututuminen uudelleen on suoritettu kokonaan loppuun.
Ukrainan sota muuttaa varautumista
Euroopan on ISW mukaan sekä kasvatettava perinteistä sotilaallista suorituskykyään että omaksuttava Ukrainan sodasta saadut uudet opit.
Pelkkä panssarivaunujen, tykistön, ilmavoimien ja ilmatorjunnan määrän lisääminen ei raportin mukaan riitä. Samalla on kehitettävä droonien, elektronisen sodankäynnin, pitkän kantaman iskujen ja hajautettujen joukkojen käyttöä sekä kykyä muuttaa tuotantoa ja teknologiaa nopeasti mahdollisen sodan aikana.
ISW korostaa, ettei Naton pidä kuitenkaan yksinkertaisesti kopioida Ukrainan asevoimien toimintatapaa. Ukraina käy pitkään jatkunutta puolustussotaa valmistelluista asemista, ja sen joukoilla on vuosien taistelukokemus sekä poikkeuksellisen pitkälle kehittynyt droonien ja muun teknologian käyttö.
Nato-maiden on ajatushautomon mukaan yhdistettävä nämä opit omiin vahvuuksiinsa, kuten moderniin ilmavoimaan, panssaroituihin joukkoihin, kaukovaikutteisiin aseisiin ja ilmatorjuntaan.
Naton kyettävä toimimaan
ISW tiivistää Euroopan ja Naton tehtävän kolmeen kokonaisuuteen: Venäjän nykyisiin kineettisiin operaatioihin vastaamiseen, mahdolliseen lähivuosien rajattuun aseelliseen hyökkäykseen varautumiseen sekä asevoimien uudistamiseen ja sopeutumiseen moderniin sodankäyntiin Ukrainan sodan oppien perusteella.
Ajatushautomon mukaan kriittistä infrastruktuuria on suojattava paremmin, ilmauhkiin vastaamista tehostettava ja etulinjan Nato-maiden puolustuskykyä vahvistettava. Niiden pitäisi kyetä torjumaan ainakin rajattuja Venäjän operaatioita myös tilanteessa, jossa koko liittokunnan päätöksenteko ja vahvistusten saaminen viivästyisivät.
ISW keskeinen viesti on, ettei puolustusta pidä rakentaa vain sen varaan, millainen Venäjän armeija voisi olla vuosikymmenen lopulla. Naton pitäisi arvioida ennen kaikkea, mitä Venäjä voisi tehdä jo nykyisillä tai lähivuosina käytettävissään olevilla joukoilla ja Ukrainassa kehittämillään toimintatavoilla.