Venäjän keskuspankki on myynyt tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 49,7 tonnia kultaa varannoistaan.
Italialaisen Il Messaggero -lehden mukaan kyse on suurimmista kultavarantojen myynneistä sitten vuoden 1998 velkakriisin. Tuolloin Venäjä myi kolmen kuukauden aikana noin 118 tonnia kultaa.
Tämän vuoden lähes 50 tonnin luku kattaa myynnit tammikuun alusta heinäkuun loppuun.
Kulta-alan järjestö World Gold Councilin mukaan Venäjän keskuspankki oli vuoden toisella neljänneksellä maailman suurin kullan myyjä keskuspankkien joukossa. Sen varannot vähenivät huhtikuun alusta kesäkuun loppuun noin 22 tonnilla. Turkin keskuspankin vastaava myynti jäi noin neljään tonniin.
Samaan aikaan useat muut keskuspankit kasvattivat kultavarantojaan. Puola osti toisella vuosineljänneksellä noin 51 tonnia, Kiina 33 tonnia ja Uzbekistan 16 tonnia kultaa.
Budjettivaje lisää myyntipainetta
Finamin analyytikko Aleksandr Potavin arvioi Moscow Timesille, että Venäjän keskuspankki myy kultaa ennen kaikkea kattaakseen valtion budjettivajetta ja helpottaakseen ulkomaanvaluutan puutetta.
Venäjän valtiovarainministeriön mukaan liittovaltion budjettialijäämä oli tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana noin 6,45 biljoonaa ruplaa eli noin 66 miljardia euroa.
Italialaismedian siteeraama Peterson Institute for International Economics -tutkimuslaitoksen ekonomisti Elina Ribakova tulkitsee kultamyynnit merkiksi siitä, että muut nopeasti käyttöön saatavat varat ovat hupenemassa.
Hänen mukaansa myynnit kertovat kasvavista paineista valtiontaloudessa ja budjettivajeen rahoittamisessa.
Ukrainan sodan alussa asetetut pakotteet estivät Venäjän keskuspankkia käyttämästä noin 300 miljardin dollarin arvosta ulkomaille sijoitettuja varantoja. Kyse oli muun muassa dollareissa ja euroissa pidetyistä varoista.
Suurin osa kullasta on jäljellä
Historiallisesti suurista myynneistä huolimatta keskuspankilla oli elokuun alussa kultaa vielä 73,2 miljoonaa troy-unssia eli noin 2 280 tonnia.
Macro-Advisory-yhtiön analyytikko Chris Weafer huomauttaa, ettei Venäjän valtio ole kultamyynneistä huolimatta vararikossa. Kultavarantojen määrä on vähentynyt vasta noin 2,1 prosenttia.
Myydyn kullan määrä on siis edelleen pieni suhteessa jäljellä olevaan varantoon.
Potavin arvioi keskuspankin jatkavan myyntejä. Hänen mukaansa tarve rahoittaa valtion menoja voi painaa kullan osuutta varannoista edelleen alaspäin.
– Niin kauan kuin merkittävää budjettialijäämää on katettava, kullan osuus varannoista voi jatkaa pienenemistään, hän sanoo.
LUE MYÖS:
Venäjän talous jää pahasti jälkeen: Näin heikkoa kasvua ennustetaan (VU 1.9.2026)