Varoitus Moldovan vaaleista: Kreml kohdistaisi Suomeen kehittyneempää häirintää

Jarno Limnellin mukaan kyseessä oli Venäjän hybridioperaatioiden koelaboratorio.
Nuoria moldovalaisia Chisinaussa juhlimassa Eurooppa-päivää ja kannattamassa maan jäsenyyttä EU:ssa. AFP/LEHTIKUVA/ELENA COVALENCO
Nuoria moldovalaisia Chisinaussa juhlimassa Eurooppa-päivää ja kannattamassa maan jäsenyyttä EU:ssa. AFP/LEHTIKUVA/ELENA COVALENCO

Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) analysoi X-palvelussa Moldovan vaaleja, jotka EU-myönteinen hallitseva Toiminta- ja solidaarisuuspuolue (PAS) on voittamassa.

Hänen mukaansa Moldovan vaalit eivät olleet tavallinen demokraattinen koitos, vaan Venäjän hybridioperaatioiden koelaboratorio:

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Disinformaatio, bottiarmeijat, rahan virrat, provokaatiot, kyberuhat ja arvokamppailu nivottiin yhteen. Sama malli voi iskeä myös Suomeen.

Limnellin mielestä Suomessa on otettava oppia tästä kaikesta.

– Disinformaatio nousi uudelle tasolle. Tekoälyllä luotiin valetiedotusvälineitä, syväväärennöksiä ja uskottavia valeartikkeleita, jotka mustamaalasivat (Moldovan presidentti) Maia Sandua ja maalasivat EU:n uhkaksi arvoille. Kun teknologia tuottaa valeuutisia sekunneissa, totuus jää jalkoihin.

Limnell katsoo, että sosiaalinen media muuttui Kremlin näyttämöksi.

– Bottiarmeijat, trollitilit ja tekoälyn generoimat “tavalliset ihmiset” kaappasivat TikTokin, YouTuben ja Telegramin. Kun satojen valeprofiilien levittämä sama sisältö saa miljoonia katseluita, moni alkaa uskoa sen olevan totta.

Hän toteaa Venäjän vaalihäirinnän polttoaineen olleen raha.

– Käteistä matkalaukuissa, offshore-reittejä, kryptovaluuttoja ja peitejärjestöjä. Äänten ostamista, vaaliturismia ja lupauksia etuuksista. Poliisi takavarikoi miljoonia, mutta todellinen virta laskettiin kymmenissä miljoonissa euroissa.

”Tarvitaan kyberharjoituksia pahimmilla skenaarioilla”

Jarno Limnell muistuttaa, että kyberhyökkäyksen ei tarvitse lamauttaa.

– Moldovassa pelkkä energiajärjestelmiin kohdistunut uhkailu ja tietovuotojen valmistelu riittivät luomaan epävarmuutta. Demokratian vihollisille riittää, että kansalaiset epäilevät tulosta – jo se horjuttaa luottamusta vaaliprosessiin.

Poimintoja videosisällöistämme

Myös arvoihin ja identiteettiin iskettiin armotta.

– Levitettiin viestiä lännen rappiosta, konservatiivisia teemoja käytettiin poliittisina aseina ja neuvostonostalgiaa heräteltiin. Kun kansalaisille tarjotaan tunnepitoisia tarinoita, faktat jäävät toissijaisiksi ja narratiivi voittaa, Limnell sanoo.

Hänen mukaansa tämä kaikki on Suomelle tärkeää, koska Kremlin työkalupakista on jo nähty enteitä:

– Palvelunestohyökkäyksiä, GPS-häirintää, valesivustoja, syväväärennöksiä ja yrityksiä kierrättää rahoitusta. Moldova näytti version yksi – Suomea vastaan käytettäisiin kehittyneempää kakkosversiota.

Limnell listaa oppeja, joita Suomen pitäisi ottaa Moldovan vaaleista ja Venäjän vaalihäirinnästä:

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tarvitaan kyberharjoituksia pahimmilla skenaarioilla, joissa sähkö ja ääntenlaskenta joutuvat testiin. Ääntenlaskenta varmistettava moninkertaisesti ja reaaliaikainen kriisiviestintä vaaliviranomaisilta on välttämätöntä. Ulkomaisen rahan valvonta on tiukennettava.

– Nopea disinformaation torjuntayksikkö, yhteinen tilannekeskus viranomaisille ja tiedustelulle, faktaa myös vähemmistökielillä ja mediakasvatus tekoälyaikaan. Vaalit eivät ole vain demokratian juhla – ne ovat kansallisen turvallisuuden ydintä.

Tutkien lisäksi iskujen kohteiksi joutuivat myös droonien hallintaan ja elektroniseen sodankäyntiin liittyvät laitteet.
Ukrainalaiset käyttivät valtaamaansa radioasemaa hyväkseen ja teeskentelivät olevansa venäläissotilaita.
Venäjä haluaa pakotteista eroon ja ilkeilee siksi Suomen taloustilanteesta.
Mainos