Moldova arkistot

Moskova syyttää Moldovaa kansanmurhasta

Matti Lepistö 10.05.2024 | 10:51

Venäjän retoriikka Moldovaa kohtaan on jyrkentynyt, kertoo ajatushautomo The Institute for the Study of War (ISW) tilannekatsauksessaan.

Ajatushautomo viittaa Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharovan voitonpäivän haastatteluun, jossa hän syytti Moldovan hallitusta kansanmurhasta.

Zaharova sanoi haastattelussa, että Moldovan presidentti Maia Sandu ja hänen hallituksensa harjoittavat eugeniikkaa eli rodunjalostusoppia. Ulkoministeriön tiedottaja rinnasti Moldovan hallituksen natsi-Saksaan.

Zaharova esitti haastattelussa myös perättömiä väitteitä siitä, että Moldovan hallitus haluaa korvata moldovan kielen romanian kielellä. Tiedottaja totesi, että Moldovan kieli, kulttuuri ja identiteetti säilyvät, jos nykyisestä presidentistä ja hallituksesta päästään eroon.

Presidentti Maia Sandun johtama EU-myönteinen hallitus on pyrkinyt vähentämään Moskovan vaikutusvaltaa Moldovassa. Maassa järjestetään tänä vuonna presidentinvaalit ja kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Ensi vuonna Moldovassa pidetään parlamenttivaalit. Näihin Kreml pyrkii ISW:n mukaan nyt puheillaan vaikuttamaan.

Russian Ministry of Foreign Affairs (MFA) Spokesperson Maria Zakharova claimed that the Moldovan government is engaged in a Nazi-like "genocide" in Moldova — a notable inflection in Kremlin officials' rhetoric about Moldova that is likely meant to set conditions for a Russian… https://t.co/l9xU0We4vq

— Institute for the Study of War (@TheStudyofWar) May 10, 2024

Moldova varoittaa Venäjän vaalihäirinnästä

Santeri Kirkkala 06.03.2024 | 15:54

Moldovan tiedustelupalvelu varoittaa Venäjän yrittävän horjuttaa maata sen valmistautuessa presidentinvaaleihin sekä kansanäänestykseen maan EU-jäsenyydestä, uutisoi The Kyiv Independent.

Jännitteet Moldovan ja Venäjän välillä ovat kiristyneet Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä, ja sodan on pelätty leviävän Ukrainasta Moldovaan. Moldovan viranomaiset ovat toistuvasti syyttäneet Venäjää vaalihäirinnästä sekä yrityksistä horjuttaa maata.

Moldovan tiedustelupalvelun päällikkö Alexandru Musteatan mukaan tiedustelupalvelulla on varmaa näyttöä Venäjän horjutuskampanjasta seuraavalle kahdelle vuodelle, jonka tarkoituksena on vaarantaa Moldovan integraatioprosessi ja vetää maa takaisin Kremlin vaikutuspiiriin muun muassa tukemalla Venäjä-mielisiä poliitikkoja.

Kansanäänestys Moldovan EU-jäsenyydestä järjestetään tämän vuoden syksyllä, minkä jälkeen on vuorossa presidentinvaalit. Nykyinen presidentti Maia Sandu pyrkii jatkokaudelle työskenneltyään päättäväisesti Moldovan EU-jäsenyyden puolesta.

Tiedustelupalvelun päällikkö Musteatan mukaan Kremlin tarkoituksena on myös vaikuttaa vuoden 2025 parlamenttivaaleihin Venäjä-mielisten poliittisten voimien avulla, jotka ovat lähellä oligarkki Ilan Shoria.

Myös sosiopoliittisten kriisien ja yhteentörmäysten masinoimisesta Moldovan ja separatistisen Transnistrian välillä varoitetaan. Transnistria pyysi hiljattain Venäjältä ”suojelua Moldovan uhkaa vastaan”. Venäjä ei ole toistaiseksi antanut selvää vastausta.

Moldovan presidentti syyttää Venäjää separatistialueen lietsomisesta

Laura Halminen 01.03.2024 | 13:11

Moldovan ja Ukrainan välissä sijaitsevan Transnistrian separatistialueen venäjämielinen johto pyysi keskiviikkona Venäjältä jonkinlaista suojelua Moldovan painostusta vastaan. Separatistialueen neuvosto hyväksyi päätöksen. Mistään ei käynyt ilmi, millaista suojelua transnistrialaiset haluaisivat.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin odotettiin vastaavan pyyntöön torstaina pitämässään puheessa, mutta Putin ei puhunut Transnistriasta mitään. Sen sijaan Venäjän ulkoministeriö vastasi, että Transnistrian suojelu on ”ykkösprioriteetti”.

Moldovan ja Transnistrian välejä hiertävät Moldovan viime vuonna separatistialueelle määräämät tullimaksut. Moldova siis ryhtyi verottamaan Transnistriasta tuotavia tuotteita kuluvan vuoden alusta alkaen. Tullimaksut liittyvät Moldovan pyrkimykseen täyttää Euroopan unionin jäsenvaatimukset.

Transnistria sijaitsee Ukrainan ja Moldovan välissä. Se on Moldovalle kuuluva, Ukrainan rajalla sijaitseva separatistialue. Sitä hallitsee Venäjän-mielinen hallinto, jota kansainvälinen yhteisö ei tunnusta. Transnistrian tarina alkoi vuonna 1990, jolloin alue päätti julistautua itsenäiseksi. Moldova ei ollut tuolloin vielä irtautunut Neuvostoliitosta. Alueella puhkesi aseellinen konflikti, joka kesti vuoteen 1992 asti. Venäjän asevoimat avusti Transnistriaa, ja lopulta Moldova joutui hyväksymään alueen itsehallinnon. Venäjä sijoitti alueelle rauhanturvaajiaan, jotka ovat siellä edelleen. Lisäksi Transnistrialla on omat asevoimat, ja alueella sijaitsee Venäjän 14. armeijan asevarasto. Alueella asuu runsaat 300 000 ihmistä, joista osa on Moldovan, osa Venäjän ja osa Ukrainan kansalaisia. Transnistrian oma passi ei kelpaa matkustamiseen.

Moldovan presidentti Maia Sandu syyttää nyt Kremliä separatistialueen ja Moldovan välisen tilanteen horjuttamisesta. Sandun mukaan aiemmin helmikuussa velloneet huhut siitä, että Transnistria pyytäisi tulla liitetyksi Venäjään ovat peräisin Venäjän omasta propagandakoneistosta.

– Venäjän propaganda levitti tätä kauhukertomusta. Kreml aikoo jatkaa moldovalaisten häirintää, varsinkin nyt vaalivuonna, Sandu sanoi paikalliselle Jurnal TV:lle.

LUE MYÖS: Yrittääkö Transnistria liittyä Venäjään? Ei, sanoo Ukrainan tiedustelu

Yrittääkö Transnistria liittyä Venäjään? Ei, sanoo Ukrainan tiedustelu

Laura Halminen 23.02.2024 | 10:08

Ukrainan sotilastiedustelu rauhoittelee Ukrainassa ja sen länsinaapurissa Moldovassa vellovaa huhua, jonka mukaan Transnistrian itsehallintoalue aikoo pyytää Venäjää liittämään sen itseensä.

Asiasta kertoo esimerkiksi Ukrainskaja Pravda.

Ukrainska Pravdan mukaan Transnistrian itsehallinnon johtaja Vadim Krasnoselski aikoisi kutsua koolle kaikkia hallinnonaloja edustavan kongressin 28. helmikuuta. Tämän kongressin olisi määrä esittää Venäjän presidentti Vladimir Putinille pyyntö siitä, että Transnistria liitettäisiin osaksi Venäjää.

Huhut ovat peräisin Transnistrian pääkaupungin Tiraspolin tv-kanavalta, jossa paikallisen parlamentin edustaja Vadim Kravtšuk kertoi suunnitelmasta. Kravtšukin kerrotaan sanoneen, että asiasta ei aiottaisi järjestää kansanäänestystä. Suunnitelmaan liittyy, että kun pyyntö olisi esitetty Transnistrian kongressissa 28. helmikuuta, Venäjän presidentti Putin vahvistaisi liittämisen julkisessa puheessaan. Putinin on vahvistetusti määrä pitää julkinen puhe 29. helmikuuta.

Ukrainan sotilastiedustelu GUR kommentoi asiaa Ukrainskaja Pravdalle torstaina illalla. Sen edustajan mukaan Transnistria ei aio pyytää Venäjään liittämistä, ja vellovat huhut liittyvät Moldovan sisäpoliittisiin paineisiin.

”Transnistriasta tulee lopulta osa Venäjää”

Ilkka Ahtokivi 10.01.2024 | 10:22

Viimeaikainen Kremlin ja Venäjän tiedotusvälineiden Moldovan uhkaamiseen tähtäävä retoriikka todennäköisesti rohkaisee edelleen Moldovan Venäjä-mielisiä separatistijohtajia yrittämään kylvää poliittista epävakautta ja jakautumista Moldovaan, arvioi ajatushautomo Institute for the Study of War.

Venäjän tukeman Moldovasta irtautuneen Transnistrian presidentti Vadim Krasnoselski väitti TASSin haastattelussa tiistaina, että Moldovan lisääntynyt sotilasbudjetti, yhteiset harjoitukset Naton kanssa sekä sotilaalliset tuet ja tarvikkeet Euroopan valtioilta ovat todisteita Moldovan toiminnasta. Kyseessä on hänen mukaansa ”militarisointi”, joka uhkaa Transnistriaa.

Krasnoselski väitti, että Transnistria ei uhkaa Moldovaa ja torjui ajatuksen, että Moldovan joukkojen muodostamispyrkimykset johtuvat halusta puolustaa itseään huolimatta siitä, että venäläiset joukot ovat miehittäneet Transnistriaa vuodesta 1992 lähtien. Verukkeena oli Venäjän Transnistrian etnisen venäläisen ja venäjänkielisen väestön suojeleminen.

Krasnoselski vahvisti myös vuonna 2018 sitoutuneensa varmistamaan, että Transnistriasta tulee lopulta osa Venäjää.

Krasnoselski väitti edelleen, että Moldova ”hyökkäsi aikaisemmin petollisesti (Transnistrian) rauhanomaisiin kaupunkeihin” ja on syyllistynyt ”valtaviin” ihmisoikeusloukkauksiin.

Krasnoselski syytti Moldovaa vuoropuhelun lopettamisesta Transnistrian kanssa ja aiemmin tehtyjen sopimusten pettämisestä.

Hän myös väitti, että Moldova ”seuraa johdonmukaisesti eskaloitumisen polkua” ja totesi uhkaavasti, että Moldova ”kantaa vastuun väistämättömistä seurauksista”.

ISW arvioi aiemmin, että Venäjä pyrkii tiedotuksessaan horjuttamaan Moldovaa ja perustelemaan tulevia kampanjoita esittämällä, että venäjän kielen puhujia on suojeltava Moldovassa.

– Tämä on lähestymistapa, joka vastaa läheisesti niitä, joita käytettiin perustelemaan täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, ajatushautomo toteaa.

Ukrainan jäsenyysneuvottelut alkavat – ”Tämä on historiallinen päätös”

Ilkka Ahtokivi 15.12.2023 | 06:13

Sen lisäksi Georgialle myönnettiin ehdokasmaan asema. Bosnia-Hertsegovinan kanssa aloitetaan neuvottelut, kun vaaditut kriteerit on saavutettu.

EU-johtajat näkevät, että laajentuminen on geopoliittinen välttämättömyys tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

– Jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen on erittäin vahva viesti Ukrainalle siitä, että heidän paikkansa on EU:ssa. Ja että Euroopan maat pitkäjänteisesti sitoutuvat sitä kautta Ukrainan tukemiseen. Olen erittäin tyytyväinen. Tämä on historiallinen päätös, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi.

Eurooppa-neuvosto vahvisti horjumattoman taloudellisen, humanitaarisen ja sotilaallisen tuen Ukrainalle. Oikea-aikaista, kestävää ja ennakoitavaa sotilaallista apua Ukrainalle pidetään erittäin tärkeänä. Kokous kiirehti jäsenmaita toimittamaan Ukrainalle ohjuksia, ammuksia ja ilmapuolustusjärjestelmiä.

Kokouksessa oli esillä myös EU:n tulevat turvallisuussitoumukset Ukrainalle. Lisäksi tehostetaan humanitaarista ja pelastusapua sekä tarjotaan apua lämmitysongelmiin. EU pyrkii myös edelleen heikentämään Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainassa voimistamalla pakotteita ja estämällä niiden kiertämistä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tuomittiin jyrkin sanoin myös tässä kokouksessa. EU-johtajat toistivat myös vaatimuksensa siitä, että Venäjän ja Valko-Venäjän on välittömästi varmistettava kaikkien laittomasti karkotettujen ja siirrettyjen lasten ja muiden siviilien paluu Ukrainaan. Venäjä ja sen johto saatetaan vastuuseen teoistaan.

Eurooppa-neuvoston kokous jatkuu perjantaina.

Historiallinen hetki. Eurooppa-neuvosto päätti avata jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Tämä on tärkeä toivon viesti näille maille ja niiden kansalaisille. 🇪🇺🇺🇦🇲🇩🇫🇮

— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) December 14, 2023

FSB:n mukaan länsi työntää Moldovaa Ukrainan konfliktiin

Ilkka Ahtokivi 01.06.2023 | 13:37

Länsi painostaa Moldovaa aktiivisesti osallistumaan Ukrainan konfliktiin, Neuvostoliiton KGB:n seuraajan Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtaja sanoi torstaina.

– Ukrainasta on tullut ponnahduslauta sodalle Venäjää vastaan ja kumoukselliselle toiminnalle Valko-Venäjää vastaan, Aleksanteri Bortnikov lausui IVY-maiden turvallisuuspäälliköiden kokouksessa CNN:n mukaan.

– Länsimaalaiset painostavat Moldovaa aktiivisesti osallistumaan Ukrainan konfliktiin ja yllyttävät sitä puhdistamaan Transnistrian väkisin, Bortnikov jatkoi.

Maaliskuussa paljastetut salaiset asiakirjat paljastivat, että FSB:llä oli yksityiskohtainen suunnitelma Moldovan horjuttamiseksi ja sen Natoon liittymisen estämiseksi tukemalla entisen neuvostotasavallan Venäjä-mielisiä ryhmiä ja valvomalla maakaasutoimituksia.

Aiemmin tänä vuonna jännitteet alkoivat kasvaa Moldovassa, missä Venäjää on syytetty perustan luomisesta vallankaappaukselle, joka voisi vetää maan mukaan Kremlin aloittamaan Ukrainan sotaan.

Paikka mahdolliselle leimahdukselle on Transnistria, jonka pääosin venäjänkielinen väestö erosi Moldovasta vuonna 1990. Venäjällä alueella sotilaallinen läsnäolo ja poliittista vaikutusvaltaa.

Moldovan presidentti Maia Sandu syytti helmikuussa Venäjää siviileiksi naamioituneiden ”sabotööreiden” käyttämisestä levottomuuksien aikaansaamiseen maassa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on perusteettomasti syyttänyt Kiovaa oman hyökkäyksen suunnittelusta Venäjä-mieliselle alueelle Moldovassa, jossa Moskovalla on sotilaallinen jalansija. Tämä on lisännyt pelkoja siitä, että hän loisi tekosyyn Krimin kaltaiselle Transnistrian liittämiselle Venäjään.

Moldova on tukenut Ukrainaa suuresti sodan alusta lähtien. Maa on vastaanottanut enemmän ukrainalaisia pakolaisia asukasta kohden kuin mikään muu maa. Viime vuonna Moldovalle myönnettiin Euroopan unionin ehdokasasema.

Moldova isännöi torstaina EU:n 27 jäsenvaltion ja 20 muun Euroopan maan huippukokousta.

Verkkouutiset

Moldova