Ukrainan sodassa nähdyn drooniteknologian vallankumouksen arvioidaan muuttaneen sodankäynnin luonnetta pysyvästi. Länsimaiden varoitetaan jääneen jälkeen kehityksestä, sillä Ukrainan ohella Venäjän asevoimissa droonit ovat laajamittaisessa käytössä.
Tanskalainen sotilasasiantuntija Anders Puck Nielsen sanoo kohdanneensa usein näkemyksen, jonka mukaan lennokit ovat nousseet suureen merkitykseen sodassa vain siksi, ettei kummallakaan osapuolella ole käytössään tarpeeksi vahvoja ilmavoimia. Naton ei siis tarvitsisi soveltaa drooniteknologiaa yhtä laajamittaisesti hypoteettisessa konfliktissa Venäjää vastaan, koska liittouman lentokoneet saavuttaisivat helposti ilmaherruuden.
Asiantuntija kutsuu tätä käsitystä vaaralliseksi myytiksi.
– Drooniteknologia muuttaa hyökkäys- ja puolustustoiminnan tasapainoa tavalla, joka suosii puolustajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ”läpinäkyvällä” taistelukentällä on huomattavasti vaikeampaa toteuttaa hyökkäysoperaatioita, Anders Puck Nielsen sanoo julkaisemallaan videolla.
Etulinjassa liikkuvat ajoneuvot ja sotilaat havaitaan yleensä lähes heti, ja kaikki kohteet saavat kimppuunsa räjähdelennokkeja. Venäjän ja Naton välistä konfliktia ei siis käytäisi perinteisten doktriinien mukaisesti mekanisoitujen joukkojen liikkuvana sodankäyntinä, vaan se ajautuisi samalla tavalla ensimmäistä maailmansotaa muistuttavaan kulutussotaan.
Anders Puck Nielsen muistuttaa länsimaisten sotilasoppien nojanneen ilmaherruuteen. Venäjän lähestymistavassa on painotettu tykistöä ja tulivoimaa.
– On totta, että paperilla länsimailla on paljon suuremmat ilmavoimat jopa ilman Yhdysvaltoja, ja tätä kautta monia etuja ilmasodassa. Mutta on vaarallista olettaa, että pelkästään tämän kautta voitaisiin välttää Ukrainassa nähty kulutustaistelu, Nielsen sanoo.
Asiantuntijan mukaan Venäjää tuskin voitaisiin voittaa ilman raskaita tappioita. Lyhyeksi suunnitelluilla sodilla on taipumusta pitkittyä, jolloin alkuperäiset oletukset konfliktin kulusta muuttuvat rajusti. Vaikka ilmaherruus saataisiin aikaan sodan alkuvaiheessa, voisi tilanne muuttua puolen vuoden päästä tai kolmen vuoden taisteluiden jälkeen.
– Venäjä osaa melko hyvin ottaa vastaan tappioita ja silti jatkaa etenemistä. On siis oletettava, että osa lentokoneista ammuttaisiin alas, ja osa olisi poissa käytöstä esimerkiksi huollon vuoksi. Lännen kannalta suurena ongelmana on, ettei meillä ole suuria ammustarvikkeiden varastoja. Lentokoneista ei ole hyötyä, jos ammuksia ei ole jäljellä muutaman viikon päästä. Tämän jälkeen painetta etulinjassa ei voida pitää yllä entiseen tapaan, Anders Puck Nielsen toteaa.
Räjähdedroonit hoitavat nykyään monia lähi-ilmatuen tehtäviä, jotka ovat aiemmin olleet ilmavoimien vastuulla.
– Ukrainassa ei siis ole kyse siitä, ettei osapuolilla olisi ilmavoimia etulinjassa, vaan itse asiassa todella vahvaa iskukykyä. Lähi-ilmatukea pystytään antamaan suuremmassa mittakaavassa kuin koskaan aiemmin, asiantuntija sanoo.
