Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen kommentoi X-palvelussa varoituksia siitä, että Venäjä voi testata Nato-maiden puolustusta jo lähivuosien aikana.
Hän on jakanut tilillään Iltalehden jutun, jossa tiedustelulähteet nostavat Suwałkin käytävän, Baltian, Gotlannin ja Pohjois-Suomen haavoittuviksi ja heikoiksi kohdiksi puolustusliiton alueella.
Asiantuntijan mukaan Euroopan ongelmana on hidas toiminta, ja sen pitää vahvistaa ilmapuolustustaan sekä pitkän kantaman vastaiskukykyä.
– Kun Venäjän mahdollisesta uhasta Natolle puhutaan, moni kuvittelee uuden Ukrainan. Pitkiä rintamalinjoja, vuosia kestävää kulutussotaa ja valtavia maahyökkäyksiä.
– Todennäköisempi riski on lyhyt ja raju kriisi, jonka tavoitteena olisi hajottaa Nato.
Venäjä ei Vanhasen mukaan todennäköisesti haluaisi sotaa Natoa vastaan, joka muuttuisi pitkäksi teolliseksi kulutussodaksi.
– Siinä se olisi heikoilla. Naton talous, väestöpohja, teknologia ja teollinen kapasiteetti ovat pidemmällä aikavälillä Venäjää vahvempia.
Siksi mahdollinen Venäjän isku Natoa vastaan ei välttämättä näyttäisi Ukrainalta.
– Todennäköisempää olisi lyhyt, raju ja poliittisesti laskelmoitu kriisi, jonka tavoitteena olisi murtaa Naton yhtenäisyys ja toimintakyky ennen kuin sen ylivoima ehtii realisoitua, asiantuntija arvioi.
– Venäjä siis tietää, ettei se voi helposti voittaa Natoa pitkässä sodassa. Siksi Moskovan kannalta olisi kannattavampaa turvautua nopeaan painostukseen, ohjusiskujen sarjaan, drooneihin, infrastruktuurin lamauttamiseen ja poliittisen shokkiefektin hakemiseen.
Varsinkin ohjukset ovat kaiken ytimessä. Venäjä on käyttänyt Ukrainassa ohjuksia ja drooneja päivittäin vuosien ajan, mutta samalla se näyttää myös kasvattavan tuotantoaan ja varastojaan. Tässä voi olla kyse valmistautumisesta seuraavaan kriisiin tai sotaan.
Ukrainan tiedustelun arvioiden mukaan Venäjä tuottaa vuodessa noin 1 200 maahyökkäykseen tarkoitettua risteilyohjusta, 400 lyhyen/keskipitkän kantaman ballistista ohjusta, 6 000 Shahed-tyyppistä pitkän kantaman droonia ja tuhansia houkutusdrooneja. Kyse ei ole pienistä luvuista.
Epäsuhta Euroopan ja Venäjän välillä
Euroopan ongelma on Henri Vanhasen mielestä karu.
– Arvioiden mukaan Euroopan pitkän kantaman maahyökkäysohjusten tuotanto jää yhteensä noin sataan kappaleeseen vuodessa + ballististen ohjusten tuotanto on käytännössä nolla. Tämä on aidosti vaarallinen epäsuhta Euroopan ja Venäjän välillä.
– Siksi pelote ei voi perustua vain siihen, että suojaamme kaiken. Sen pitää perustua myös siihen, että Venäjä tietää hyökkäyksen hinnan nousevan sille liian korkeaksi. Eurooppa tarvitsee pikaisesti vahvempaa ilmapuolustusta ja uskottavaa pitkän kantaman vastaiskukykyä.
Tämä liittyy asiantuntijan mukaan myös siihen, miksi Suwałkin käytävä, Baltia, Gotlanti ja Pohjois-Suomi nousevat tiedusteluarvioissa esiin. Ne eivät ole tärkeitä vain maantieteen vuoksi. Ne ovat paikkoja, joissa Venäjä voisi yrittää testata Naton päätöksentekoa ja yhtenäisyyttä.
– Venäjän tavoite ei olisi vallata suuria alueita. Tavoitteena voisi olla luoda nopeasti kriisi, jossa Nato joutuu kysymään itseltään vaikeita kysymyksiä. Uskaltaako se eskaloida? Kuinka nopeasti se kykenee vastaamaan? Kestääkö sen poliittinen yhtenäisyys ensimmäiset iskut?
Vanhasen mielestä puheet Naton ”heikoista kohdista” on syytä ymmärtää oikein. Heikko kohta ei tarkoita puolustuskyvytöntä aluetta vaan paikkaa, jossa sotilaallinen maantiede, poliittinen symboliikka, logistiikka ja eskalaatioriski kohtaavat.
– Johtopäätös Suomen kannalta? Tarvitsemme myös pitkän kantaman vaikuttamista, kerroksellista ilmapuolustusta, droonien torjuntaa, hajautettua johtamista ja kriittisen infrastruktuurin suojaamista. Erityisen tärkeää on hajauttaminen, jos Venäjä yrittäisi lamauttaa Suomea.
– Pointti: Venäjä voisi pyrkiä nopeaan kriisiin, jossa se iskee kovaa, aiheuttaa epävarmuutta ja yrittää pakottaa lännen poliittiseen kompromissiin ennen kuin Nato ehtii käyttää koko voimaansa. Juuri siksi Euroopan hitaus on ongelma. Venäjä etsii juuri heikkoja kohtia.
Hän korostaa, että Suomen viestin pitää olla selvä:
– Täällä ei ole tarjolla nopeaa voittoa. Ei pohjoisessa, ei Itämerellä, ei infrastruktuuria vastaan, ei hybridikeinoilla eikä ohjusiskuilla. Jokainen yritys nostaa hintaa Venäjälle enemmän kuin se tuottaa sille hyötyä.