Valtiontalouden tarkastusviraston VTV on julkaissut pääviestit alkavan vaalikauden hallitusohjelmavalmistelun tueksi talous- ja hallintopolitiikan keskeisistä aiheista.
Virasto toteaa, että talous- ja hallintopolitiikan toimintaympäristöön kauaskantoisesti vaikuttavat tekijät, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, digitalisaatio, työn murros ja datatalouden merkityksen kasvu, on tiedostettu jo vuosikymmenten ajan.
– Edellisellä vaalikaudella toimintaympäristö kuitenkin muuttui entistä haasteellisemmaksi koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena. Julkisia menoja lisättiin, ja valtion velka kasvoi. Aiemmin tunnistettujen haasteiden lisäksi julkista taloutta ja valtiontaloutta koettelevat energiakriisi, inflaatio ja korkotason nousu, todetaan VTV:n julkaisussa Valtiontalouden tarkastusviraston evästyksiä vaalikaudelle 2023–2027.
Sen mukaan alkavalla vaalikaudella tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta julkinen talous voidaan saattaa kestävälle pohjalle.
– Julkisen talouden vahvistamiseksi voidaan valita parhaat toimet, kun edetään suunnitelmallisesti kattavaan ja luotettavaan tietoon tukeutuen ja kun toimenpiteiden valinnassa huomioidaan sekä julkisen talouden menot että tulot.
VTV:n mukaan päätökset on tarpeen sovittaa kulloiseenkin suhdannetilanteeseen ja päätetyt työllisyystoimet viedä läpi työllisyysasteen kääntyilystä riippumatta.
– Tärkeää on myös turvata tulevaisuuden talouskasvun edellytykset. Finanssipoliittisessa päätöksenteossa tarvitaan suunnitelmallisuutta, ennakoitavuutta ja sitoutumista olemassa oleviin ohjausvälineisiin.
Julkisen talouden vahvistamiseksi Tarkastusvirasto esittää, että laaditaan kestävyystiekartan tyyppinen systemaattinen suunnitelma velkasuhdetavoitteiden saavuttamiseksi.
– Hyödynnetään päätöksenteossa mahdollisimman kattavia kartoituksia julkisten menojen ja tulojen rakenteista ja vaikutuksista. Vahvistetaan julkista taloutta sekä meno- että verotoimin.
Niin ikään lainsäädäntöön pitäisi lisätä velvoite esittää julkisen talouden suunnitelmassa arviot, miten julkisen talouden kestävyys kehittyy usealla eri aikavälillä. Näin pitkän aikavälin velkakehitys on systemaattisesti esillä hallituksen päätöksenteossa ja eduskunnalle välitettävässä informaatiossa.
VTV:n evästää, että finanssipoliittiset päätökset sopeutetaan suhdannetilanteeseen ja vältetään suunnittelemattomia tulo- ja menopäätöksiä, jotka voimistavat valitsevaa taloussuhdannetta.
Työllisyyden parantamisessa pitäisi asettaa myös jatkossa tavoitteet ns. päätösperäiselle lisätyöllisyydelle, ja tukea siten työllisyystoimien toteutumista työllisyysasteen käänteistä riippumatta.
– Parannetaan myös ikääntyneiden työllisyyttä ja arvioidaan, tulisiko työllisyysastetavoitteen indikaattoreissa huomioida myös 65–74-vuotiaat. Valitaan työllisyystoimia, jotka tukevat julkista taloutta, ja kytketään työllisyystavoitteeseen tavoite julkisen talouden vahvistumisesta.
Lisäksi VTV pitäisi huolen tulevaisuuden talouskasvun edellytyksistä, eli esimerkiksi väestön riittävästä koulutustasosta, työikäisen väestön riittävyydestä ja työllisyydestä.
– Suhdannetilanteen vaatiessa priorisoidaan menoja niin, että tarvittavat panostukset voidaan tehdä. Lisätään työperusteista maahanmuuttoa.
Finanssipoliittisessa ohjauksessa pitäisi VTV:n mielestä antaa julkisen talouden rahoitusasematavoitteelle suurempi rooli.
– Sitoudutaan menokehysjärjestelmään valtiontalouden suunnittelun välineenä, ja pidetään kehysjärjestelmää kehitettäessä kiinni sen todetuista vahvuuksista.