Valtion omaisuuden myyntituloilla ei saa rahoittaa investointeja seuraavalla hallituskaudella, finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä linjaa keskiviikkona julkaistussa yhteisymmärrysasiakirjassa.
Taustalla on Suomen EU-sääntöihin sidottu tiukka finanssipoliittinen liikkumatila.
Kaikkien eduskuntaryhmien edustajista koostuva työryhmä kertoi keskiviikkona sopineensa yhteisymmärrysasiakirjasta, joka koskee omaisuuden myyntitulojen hyödyntämistä. Vasemmistoliitto jätti asiakirjaan eriävän mielipiteen.
Taustalla on lokakuussa 2025 allekirjoitettu parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoitamisesta. Sen mukaan julkisen talouden tunnuslukuja ei saa keinotekoisesti parantaa omaisuuden myyntituloilla tai muilla keinoilla.
Työryhmän keskeinen johtopäätös on, että investointimenot täytyy lähtökohtaisesti rahoittaa osana julkisia menoja silloin, kun nettomenopolku on sitova. Lisäinvestoinneille voidaan tehdä tilaa pysyvillä tai määräaikaisilla päätösperäisillä tulo- tai menotoimilla vain, jos Suomi pysyy EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaisella nettomenopolulla.
Suomen liikkumatilaa rajoittaa tammikuussa 2026 käynnistynyt liiallisen alijäämän menettely sekä sen jälkeen sovellettavat EU:n finanssipoliittiset säännöt. Työryhmän mukaan ne tekevät omaisuuden myyntitulojen käytöstä investointien rahoittamiseen vaikeaa.
Valtion omistamien osakkeiden tai muun rahoitusomaisuuden myynti näkyy valtion budjetissa tulona ja voi vähentää velanottoa, mutta se ei paranna tilinpidon mukaista alijäämää eikä vaikuta nettomenoihin. Näin ollen rahoitusomaisuuden myynti ei lähtökohtaisesti auta Suomea EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattamisessa muuten kuin velkaa alentavan vaikutuksensa kautta.
Julkisomisteisten yritysten tavalliset osingot puolestaan alentavat tilinpidon mukaista alijäämää, mutta niiden normaali vaihtelu ei lähtökohtaisesti vaikuta nettomenoihin. Voittoihin nähden epätavallisen suuret osingot ja pääoman palautukset eivät alenna alijäämää eivätkä nettomenoja.
Työryhmä korostaa, että lopulliset tulkinnat kansantalouden tilinpidosta tekee Tilastokeskus ja nettomenojen laskennasta Euroopan komissio. Joissakin tapauksissa valtiovarainministeriön ennakkokäsitys voi poiketa myöhemmästä tilastollisesta tai komission tekemästä tulkinnasta.