Analyysin mukaan viidellä teknologiayhtiöllä on taseisiin kirjattujen noin 1,35 biljoonan dollarin velkojen lisäksi yhteensä 1,65 biljoonan dollarin edestä taseen ulkopuolisia vastuita, kertoo talousjulkaisu Nikkei Asia. Taseen ulkopuolisten vastuiden määrä on kasvanut kahdeksankertaiseksi neljässä vuodessa.
Nikkei Asia kävi läpi Googlen emoyhtiön Alphabetin, Microsoftin, Amazonin, Metan ja Oraclen talousraportteja sekä muita asiakirjoja. Analyysin mukaan yhtiöiden taseen ulkopuoliset vastuut ylittävät selvästi niiden taseisiin kirjatut, yhteensä noin 1,35 biljoonan dollarin eli noin 1,18 biljoonan euron velat. Osa luvuista perustuu arvioihin.
Suurin osa piilovelasta liittyy infrastruktuuriin, johon yhtiöt investoivat. Ne tekevät esimerkiksi pitkäaikaisia ostosopimuksia grafiikkasuorittimista eli GPU-piireistä ja palvelimista sekä vuokrasopimuksia datakeskusoperaattoreiden kanssa.
Vielä toimittamattomat GPU-piirit ja palvelimet sekä keskeneräiset datakeskukset käsitellään kirjanpidossa taseen ulkopuolisina erinä.
Tulevat vastuut eivät siten näy yhtiöiden taseissa, vaan ne ilmoitetaan ainoastaan neljännesvuosikatsausten liitetiedoissa. Menettely on sallittu, mutta se vaikeuttaa riskien arviointia.
Meta listan kärjessä
Nikkein mukaan Metan taseen ulkopuoliset vastuut ovat poikkeuksellisen suuret. Yhtiön taseesta ei näy peräti 420 miljardia dollaria eli noin 368 miljardia euroa. Summa on lähes kolminkertainen yhtiön ilmoittamiin velkoihin verrattuna.
OpenAI:n kanssa Stargate-datakeskushanketta toteuttavalla Oraclella oli toukokuun lopussa noin 273 miljardin dollarin eli 239 miljardin euron edestä piilovelkaa. Määrä on kasvanut yli 30-kertaiseksi neljässä vuodessa.
Teknologiayhtiöt perustelevat järjestelyjä sillä, että niiden tulevat voitot ylittävät velkavastuut. Nikkein mukaan Microsoftin, Alphabetin ja Amazonin julkistettujen tilauskantojen yhteenlaskettu arvo oli 1,45 biljoonaa dollaria eli noin 1,27 biljoonaa euroa.
Kaikki viisi yhtiötä kieltäytyivät kommentoimasta Nikkein selvitystä.
”Varjolainoja”
Luotonantajina toimii yhä useammin institutionaalisia sijoittajia. Kansainvälisen järjestelypankin BIS:in ekonomistit ovat kutsuneet tällaista rahoituksen hankkimista ilman ilmoitetun velkamäärän kasvua ”varjolainoiksi”.
Ekonomistit ovat varoittaneet riskistä, että esimerkiksi datakeskushankkeet voivat viivästyä tai pysähtyä kokonaan. Nikkei huomauttaa kuitenkin, että jos datakeskukset valmistuvat ja aloittavat toimintansa, suuri osa piilossa olleista vastuista kirjataan velaksi.
Velan hoitaminen edellyttää tämän jälkeen todellista kysyntää ja datakeskusten riittävää käyttöastetta.
Verkkouutiset kertoi aiemmin, että Etelä-Korean osakemarkkinoiden tekoälyhuuma on kääntynyt romahdukseksi. Piensijoittajat ovat sen seurauksena menettäneet jopa velkarahalla tekemiään sijoituksia.