Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra pitää tuoreita tietoja lupaavina, mutta puhe varsinaisesta nousukaudesta on hänen mukaansa vielä ennenaikaista.
– Vaikka olenkin optimisti, niin olen kuitenkin maltillinen vielä tämän tilanteen luonnehdinnassa, Kopra sanoo Verkkouutisille.
Hän kertoo kuulleensa useiden yritysten edustajilta, että töiden määrä on lisääntynyt monilla, joskaan ei kaikilla toimialoilla.
– Täytyy toivoa, että tämä kantaa ja kestää, ja ettei tule yllätyksiä maailmalta.
Kopra kertoo, että innostumisen aika on silloin, kun kasvu alkaa näkyä kotitalouksien arjessa ja työpaikkojen määrän kasvamisena.
– Se on kuitenkin tärkeintä talouskasvussa, että saadaan ihmisille töitä ja kotitalouksille enemmän rahaa työnteon kautta.
Bruttokansantuote kasvoi myös vuoden ensimmäisenä neljänneksenä 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisenä neljänneksenä kasvua oli 0,5 prosenttia edelliseen neljännekseen nähden.
Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bruttokansantuote oli tämän vuoden huhti-kesäkuussa 2,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla.
Kopran mukaan myönteinen kehitys kertoo osaltaan siitä, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikalla on ollut suotuisa vaikutus. Hän mainitsee esimerkiksi työelämäuudistukset ja yritysten toimintaympäristöä parantaneet päätökset.
Oppositiopuolueet ovat Kopran mukaan yrittäneet rakentaa narratiivia, jonka mukaan hallituksen talouspolitiikka on ollut väärää.
– Kun katsomme nyt, mitä hallitus on tehnyt, niin on tehty juuri sellaisia toimia, jotka edistävät talouskasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyden edellytyksiä.
Vaikka yksittäiset toimet eivät Kopran mukaan ole yksin tuoneet kasvua, niiden yhteisvaikutus on kansanedustajan mukaan merkittävä.
Suomen julkisen talouden kannalta juhlaan ei kuitenkaan ole Kopran mukaan vielä syytä. Sopeutusurakka tulee olemaan iso myös seuraavalla hallituksella.
Hän muistuttaa pääministeri Orpon todenneen, että neljä vuotta ei riitä julkisen talouden rakenteiden uudistamiseen.
– Kyllä tähän vähintään kaksi eduskuntakautta menee ja työtä pitää jatkaa.
Seuraavat vaalit ovat kansanedustajan mielestä vedenjakajan asemassa.
– Jatkammeko me uudistusten tiellä vieden Suomea eteenpäin, vai palaammeko me niihin vanhoihin pahoihin tapoihin perumalla näitä päätöksiä, kuten vasemmisto-oppositio on uhannut tehdä?