Hallitus on antanut keskiviikkona eduskunnalle esityksen vuoden toiseksi lisätalousarvioksi, jossa ehdotetaan muun muassa panostuksia varautumiseen ja liikennehankkeisiin.
Lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 757 miljoonaa euroa, ja varsinaisten tulojen vähennys on 187 miljoonaa euroa. Nämä yhdessä lisäävät valtion nettolainanoton tarvetta 944 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 13,2 miljardia euroa vuonna 2025, kertoo valtiovarainministeriö.
Puolustusvoimille ehdotetaan 35 miljoonan euron lisärahoitusta kaikkien puolustushaarojen materiaalien kunnossa- ja ylläpidon tason nostoon. Lisäksi kykyä vastaanottaa tukea liittolaismailta ehdotetaan vahvistettavan 15 miljoonan euron lisämäärärahalla.
Puolustusmateriaalihankintojen kuluvan vuoden tilausvaltuuden enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi noin 130 miljoonalla eurolla käytettäväksi räjähdysainehankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2025–2037. Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan noin 78 miljoonan euron lisäystä laivojen rakentamisen aloituksen viivästymisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin.
Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien Ukrainan tukemiseen liittyvään tilausvaltuuteen, jonka kokonaismäärä nousisi noin 197 miljoonalla eurolla. Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot toteutuvat vuosina 2024–2032.
Väestönsuojelun kehittämiseen ehdotetaan 21 miljoonaan euron lisärahoitusta. Pelastustoimeen ehdotetaan 6 miljoonan euron lisäystä vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittämiseen. Lisäksi Suomen Punaisen Ristin Veripalvelulle myönnettävään valtionavustukseen ehdotetaan 6,3 miljoonaa euroa.
Rajavartiolaitoksen investointimenoihin ehdotetaan myönnettäväksi valtuudet ja määrärahat yhteenlaskettuna 14 miljoonan euron rahoitus merellisen suorituskyvyn vahvistamiseen. Lisäksi öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden vahvistamiseen ehdotetaan yhteensä 5 miljoonaa euroa lisäystä.
Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 8,1 miljoonaa euroa aserikossäännösten uudistamisen kertaluonteisiin menoihin. Säädösten uudistaminen kasvattaa tarvittavien vankipaikkojen määrää.
Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä koulutustoiminnan tason ylläpitämiseen.
Hallituksen investointiohjelmasta ehdotetaan rahoitettavaksi myös useita uusia liikennehankkeita, joista listaus löytyy ministeriön sivuilta. Esimerkiksi eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnitteluun välille Tornio–Haaparanta–Kemi ehdotetaan myönnettäväksi 20 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha.
Kela-korvausmenoihin ehdotetaan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun toteuttamiseen ja sen vaikutusten tutkimiseen yhteensä noin 16 miljoonaa euroa osana hallituksen investointiohjelmaa. Kokeilun on tarkoitus käynnistyä 1.9.2025.
Tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi kokonaisuudessaan nettomääräisesti 187 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 485 miljoonalla eurolla. Uusi verotuloarvio perustuu pitkälti huhtikuussa julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Muutoksia selittävät muun muassa ennakoitua alemmat verokertymät sekä heikentyneet ennusteet veropohjien kehityksestä. Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 308 miljoonalla eurolla.
