Lisäbudjetissa puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin 670 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tästä noin 177 miljoonaa euroa kohdistetaan Puolustusvoimien toimintamenoihin, 490 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin ja pienempi panostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 20 miljoonan euron määrärahaa.
Lisäbudjetin toiseksi suurin kokonaisuus kohdistetaan sotaa pakenevien auttamiseksi. Vastaanottomenoihin ehdotetaan noin 400 miljoonan euron lisäystä, ja vastaanoton asiakkaille maksettaviin tukiin noin 95 miljoonan euron lisäystä. Ukrainasta sotaa pakenevien lasten varhaiskasvatukseen ehdotetaan myös merkittävää satsausta.
Lisäbudjetissa osoitetaan apua myös suoraan Ukrainaan 83 miljoonaa euroa. Tästä 70 miljoonaa euroa kohdistetaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön Ukrainan humanitaarisen kriisin helpottamiseksi ja jälleenrakennuksen tukemiseksi. Tätä rahoitetaan osaltaan Tullin bitcoin-myynneillä saaduilla tuloilla.
Ruoantuotannon omavaraisuutta noin 293 miljoonan euron kokonaisuudella, josta suurin osa kohdistuu maatalouden luonnonhaittakorvauksiin, energiaveronpalautuksiin, kriisitukeen sekä maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi pienempiä kohdennuksia muun muassa puuterminaaliverkostoihin ja kalatalouden yrityksille.
Lisätalousarvion esitellyt valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että Suomi irtautuu venäläisestä energiasta.
– Lauantaina 21.5. Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Suomeen. Tämä tarkoittaa, että viimeisiä öljy- ja pienempiä LNG-toimituksia lukuun ottamatta energiayhteistyö Venäjän kanssa on päättynyt. Rahahana Venäjän verisen hyökkäyssodan rahoittamiselle kääntyy osaltamme kiinni. Nyt on aika investoida uuteen, hän sanoi.
– Venäläisen energian irtikytkennän ja uuden talouden edistämiseksi lisäbudjettiin sisältyy noin 175 miljoonan euron puhtaiden teknologioiden ja energian huoltovarmuuden paketti. Valtaosa paketista kohdistetaan energiatukeen, vetyhankkeisiin ja akkustrategian mukaisiin investointeihin, Saarikko jatkoi
Valtiovarainministeri totesi, että energian hintojen nousu sekä Venäjän hyökkäys ovat nostaneet elinkustannuksia.
– ”Putinin hinnat” iskevät erityisesti pienituloisiin. Hintojen nousun kompensoimiseksi hallitus toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti elokuun alusta. Indeksikorotus sisältyy tähän lisäbudjettiin. Etuuskorotuksista hyötyvät muun muassa pienituloiset eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät.
Saarikon mukaan hallitus on antamassa esitystä uudesta logistiikka-alan kuljetustuesta, jolle ehdotetaan nyt 75 miljoonan euron määrärahaa.
– Tuki turvaa kuljetusalan sopeutumista ja kilpailukykyä tehokkaasti esimerkiksi kalliiseen, yleiseen bensaveroaleen verrattuna. Tämä on hyvää jatkoa hallituksen aiemmin linjaamaan polttoaineen jakeluvelvoitteen alentamiseen, joka pienentää esimerkiksi dieselin litrahintaa noin 12 sentillä.
Saarikon mukaan vaikka miljardiluokan lisämenot haastavat valtiontaloutta, niin lisäbudjetti tarjoaa myös hyviä uutisia julkiseen talouteen.
– Tämän vuoden tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi yhteensä noin yhdellä miljardilla eurolla. Taustalla on viime vuoden ennakoitua parempi talouskehitys ja yritysten parempi taloudellinen tilanne, mikä heijastuu yhteisöveron kertymiin.
– Vaikka kansantalouden kuva on olosuhteet huomioon ottaen positiivinen ja työllisyyskehitys hyvää, niin julkisen talouden näkymä on haastava. Valtion lainanottotarve tälle vuodelle nousee noin 8,9 miljardiin euroon, Saarikko sanoi.