Lännessä on mietitty uusia tapoja painostaa Venäjän presidentti Vladimir Putinia neuvottelupöytään Ukrainan sodan lopettamiseksi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoittamat pakotteet Rosneftia ja Lukoilia vastaan voivat heikentää Kremlin tulovirtaa, mutta mahdollisesti vasta viiveellä.
Kirjailija Peter Pomerantsev ja OpenMinds-yhtiön toimitusjohtaja Sviatoslav Hnizdovskyi kirjoittavat Foreign Policy -lehdessä, että tehokkain tapa vaikuttaa Moskovaan on uhata sen kontrollin tunnetta maan väestöstä.
Venäjän nykyjohto koostuu suurelta osin 60–80-vuotiaista miehistä, jotka muistavat Neuvostoliiton äkillisen romahduksen vuonna 1991.
– Yksi harvoista asioista, joka saisi heidät harkitsemaan uudelleen aggressiivista ulkopolitiikkaansa on pelko siitä, että heidän kontrollinsa kotimaasta voisi livetä. Heidän otettaan informaation hallinnasta ei ole toistaiseksi haastettu kunnolla, Pomerantsev ja Hnizdovskyi sanovat.
Kovasta sensuurista huolimatta Venäjän asevoimien rekrytointia on yritetty häiritä sosiaalisen median viestinnällä. Ukrainalaiset ovat havainneet, ettei siviilien kärsimyksestä kertominen vähennä venäläisten halukkuutta liittyä sopimussotilaaksi.
Kuvat kuolleista sotilaista voivat jopa lisätä tukea sodalle aiheuttamalla patrioottisen reaktion ja halun rangaista Venäjän vihollisia. Muut keinot ovat tehokkaampia.
– Näihin lukeutuvat tiedot asevoimissa olevista rikollisista, huoli korvausmaksuista sotilaan kuollessa, arviot sosiaalipalveluiden heikkenemisestä sodan vaatimien rahasummien vuoksi ja huoli siitä, että kuljettajien kaltaisista ”mukavista” tehtävistä voidaan siirtää väkeä etulinjaan, Pomerantsev ja Hnizdovskyi luettelevat.
Länsi voi mahdollisesti hyödyntää olemassa olevia heikkouksia sopivilla hetkillä, jolloin Vladimir Putinin kontrolli omasta maastaan huojuu. Yksi esimerkki oli Ukrainan hyökkäys Kurskiin, joka yllätti täysin Kremlin.
– Asevoimat ja propagandajärjestelmä olivat halvaannustilassa. Kyselyissä luottamus Putinia kohtaan vajosi ennätysalhaalle sodan aikana, sillä vain 45 prosenttia venäläisistä listasi hänet kolmen luotetuimman poliitikon joukossa aiemman 54 prosentin sijasta, Pomerantsev ja Hnizdovskyi sanovat.
Heidän mukaansa länsi on tähän mennessä antanut Venäjän palautua shokkihetkistä eskalaation pelossa.
Historioitsija Chris Owen nostaa esiin toisen hetken, jolloin Vladimir Putin oli mahdollisesti heikoimmillaan. Wagner-palkkasoturiryhmän johtaja Jevgeni Prigozhin aloitti kesäkuussa 2023 kapinansa, miehitti useita sotilastukikohtia ja lähti marssimaan kohti Moskovaa.
Venäjän hallinto vaikutti olevan lamaannustilassa, ja kolonnaa vastaan pystyttiin lähettämään vain muutamia helikoptereita. Niistä osa ammuttiin alas. Prigozhin pysähtyi Oka-joelle ennen Moskovaa, sillä sen ylittäminen olisi edellyttänyt veristä taistelua hajanaisia ja hätäisesti koottuja puolustajia vastaan.
– Wagner-kapina oli toinen ratkaiseva valtiollisen heikkouden hetki. Se aiheutti valtavasti sekasortoa ja huolta väestön sekä eliitin parissa. Länsi on valitettavasti tehnyt liian vähän hyödyntääkseen tällaisia hetkiä, Owen kirjoittaa X:ssä.
A very important point here. The Wagner rebellion was another key moment of state weakness – it caused an enormous amount of confusion and alarm among the population and elite. Unfortunately the West has done far too many little to capitalise on such moments. https://t.co/06TCCxcMho
— ChrisO_wiki (@ChrisO_wiki) October 26, 2025
