Saksalainen politiikan tutkija Marcel Dirsus ei ilmaise viestipalvelu Bluesky’ssa kovin suurta luottamusta siihen, että Saksan Venäjä-politiikassa olisi tapahtunut todellista muutosta. Esimerkkinä hän kuvittelee hypoteettisen tilanteen, jossa Ukrainaan olisi saatu tulitauko.
– Noin 11 sekunnissa Ukrainan tulitauon julistamisen jälkeen tavanomaiset epäilyt soittaisivat Berliinistä saadakseen venäläistä kaasua. Seuraavana päivänä he sanoisivat, että Saksan tulisi lopettaa panostukset puolustusmenoihin ”rauhanmerkkinä” Mokovalle.
Dirsusin mukaan ”tämä on osa siitä syystä, miksi enemmän tai vähemmän kaikki Saksan poliittisessa valtavirassa epäonnistuivat Venäjän ja turvallisuuspolitiikan suhteen ylipäätään”.
– Koska kaikki ovat osallisia, kukaan vastuussa ollut ei ole itse asiassa eronnut, joten he ovat edelleen vallassa tai sen läheisyydessä.
Tutkijan mukaan ”on epäreilua yksilöidä ketään yksittäistä henkilöä, koska kuten todettua, kaikki epäonnistuivat”.
– Mutta kirjaimellisesti ei tarvitse katso Saksan valtionpäämiestä kauemmas. Vuonna 2016 ulkoministeri [Frank-Walter] Steinmeier arvosteli Natoa ”sapelinkalistelusta”, kun se harjoitteli simuloitua Venäjän hyökkäystä Puolaan. Seuraavana vuonna hänet valittiin Saksan presidentiksi.
Dirsusin mukaan Steinmeier ”olisi vaihtoehtoisessa maailmassa eronnut 25. helmikuuta 2022.
– Mutta miksi hän olisi eronnut? Kuka olisi häntä painostanut? Jokainen painostamaan mahdollisesti kyennyt ei myöskään ymmärtänyt Venäjää, joten kenenkään etujen mukaista ei ole edes keskustella aiheesta.
”42 prosenttia saksalaisista kannattaa rajusti erilaista Venäjä-politiikkaa”
Kansainvälisestikin diktaattorien ja diktatuurien tutkijana tunnettu Dirsus kirjoittaa, että ”pintapuolisin mielenkiintokin kertoo, että Saksan uusi Venäjä-linja ei ole kiveen hakattu”.
– Ja kyse on vain valtavirrasta, kun jätetään AfD ja kumppanit huomiotta. Jos katsotaan viimeisimpiä kannatuslukemia, äärioikeiston AfD:n kannatus on 29 prosentissa. Jos tämä yhdistetään äärivasemmiston Linken (10 %) ja BSW (3 %) kannatuksiin, voidaan todeta, että todella suuri osa äänestäjistä kannattaa radikaalisti erilaista Venäjä-politiikkaa. Ja näin on nykytilanteessa, ilman tulitaukoa Ukrainassa, kysyy Dirsus.
Hän kyllä huomauttaa, että ”julkinen näkemys sotilaallisesta voimasta ja Venäjästä on kyllä muuttunut”. Lisäksi Venäjän ja Donald Trumpin aiheuttama “kaksoisshokin vaikutus on todellinenn”.
– Joten jos täydellistä Saksan talousromahdusta ei tule, uudelleen varustautuminen todennäköisesti jatkuu. Mutta Venäjän osalta itsestään? Jos lukisin tätä Vilnassa tai Varsovassa, en olisi kovin luottavainen, että Saksan Moskova-linja jatkuu. Oikeissa (lue: väärissä) olosuhteissa asiat voivat muuttua varsin nopeasti, kun sota Ukrainassa loppuu.