Verkkouutiset

Suomi ja Ruotsi kutsuttiin jäseniksi Naton huippukokouksessa Madridissa. NATO/Flickr.com

”Valtava taktinen etu” – Näin Suomen ja Ruotsin jäsenyys mullistaa Naton strategian

Uudet jäsenmaat vahvistavat Joel Hickmanin mielestä merkittävästi läntistä puolustusliittoa.

Madridissa meneillään olevan Naton-huippukokouksen myötä näyttää brittiläisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Joel Hickmanin mukaan väistämättömältä, että Suomi ja Ruotsi etenevät puolustusliiton jäseniksi – ja vieläpä suhteellisen pian.

Sekä Suomen että Ruotsin asevoimien korkea osaaminen, erinomainen kalusto ja maantieteelliset erityispiirteet tuottavat hänen mukaansa tuntuvia hyötyjä Natolle, mutta merkittäviä haasteita venäläiselle sotilassuunnittelulle. Siksi onkin ilmeistä, että Venäjän valmistautuminen uuteen tilanteeseen on jo täydessä käynnissä.

– Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Suomen ja Ruotsin liittyminen merkitsisi yhtä suurimmista strategisista muutoksista liittokunnan historiassa, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Hickman kirjoittaa.

Hän nostaa esiin muu muassa sen tosiasian, että kun Suomesta tulee Naton jäsen, Venäjän ja Naton välinen raja enemmän kuin kaksinkertaistuu nykyisestä noin 1 210 kilometristä 2 550 kilometriin.

– Se, että huomattava osa Venäjän asevoimista sitoutuu pitkälle maarajalle, merkitsee Natolle valtavaa taktista etua. Hyötyä ei kuitenkaan ole vain Suomen maantieteellisestä asemasta. Ruotsi on vahvistanut omaa sotilaallista infrastruktuuriaan pienellä, mutta strategisesti tärkeällä Gotlannin saarella keskellä Itämerta, vain 320 kilometrin päässä Venäjän Itämeren laivaston päätukikohdasta Kaliningradissa, Hickman toteaa.

Ennen nykyistä tehtäväänsä CEPAssa Joel Hickman on työskennellyt muun muassa Britannian ulkoministeriössä, sisäministeriössä ja puolustushallinnossa.

Vladimir Putinin erikoinen saavutus

Baltiaa on Hickmanin mukaan pitkään pidetty haavoittuvana alueena ja Venäjän hyökkäyksen mahdollisena kohteena. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Itämeren alueen sotilaallinen asetelma muuttuisi kuitenkin olennaisesti. Jos Venäjän joukot tunkeutuisivat Baltiaan, ne joutuisivat hänen mukaansa käytännössä Naton piirittämiksi.

Hickman toteaa eurooppalaisten valtioiden päättäneen yhteensä jo ainakin 120 miljardin euron lisäyksistä puolustusmenoihinsa sen jälkeen, kun Vladimir Putinin käynnisti helmikuussa avoimen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

– Tuoreimpien lukujen mukaan Euroopan puolustusmenot ovat nyt noin puolitoistakertaiset Kiinaan ja noin kuusinkertaiset Venäjään verrattuna. Vaikka Euroopan on vielä suunnattava niitä uudelleen vähentääkseen kollektiivista riippuvuuttaan Yhdysvalloista, se on etenemässä kohti tasoa, joka mahdollistaa Venäjän aggression torjumisen. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys kallistaisi Euroopan sotilaallisen tasapainon tavanomaisten aseiden osalta ratkaisevasti Naton eduksi, hän sanoo.

Kun länsimaiden pakotteet alkavat syksyllä purra, Venäjän hyökkäysjoukkojen ammusvarastot hupenevat ja maan sotateollisuuden kapasiteetti ylikuormittuu entistä pahemmin, Putinin edellytykset jatkaa sotaa Ukrainassa heikentyvät Hickmanin mukaan merkittävästi.

– On jokseenkin merkillepantavaa, kuinka paljon Putin on vain neljässä kuukaudessa yhtä aikaa sekä heikentänyt Venäjää että vahvistanut Natoa, hän toteaa.

Uusimmat
MAINOS