Diktaattori Aljaksandr Lukašenka on tehnyt Kremlin kasvavasta painostuksesta huolimatta kaikkensa välttääkseen tilanteen, jossa Valko-Venäjän armeijan olisi käytännössä pakko osallistua suoraan hyökkäykseen Ukrainaa vastaan.
Samaan aikaan Lukašenka on kuitenkin tehnyt Valko-Venäjän demokraattisen opposition tuottaman raportin mukaan kaikessa hiljaisuudessa valmisteluja sen varalle, että Vladimir Putinin hallinnon painostukseen olisi lopulta taivuttava. Diktaattorin kerrotaan militarisoivan maataan kiihtyvässä tahdissa, muuttavan lainsäädäntöä, vahvistavan asevoimia, laajentavan reservejä ja mobilisoivan siviiliyhteiskuntaa.
Raportti julkaistiin, kun Minskin ja Kiovan väliset jännitteet ovat entisestään kärjistyneet. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on muun muassa vaatinut Valko-Venäjää poistamaan alueellaan sijaitsevat viestilinkit, joita Venäjä hyödyntää sotatoimissaan. Ellei niin tapahdu, Ukraina ryhtyy presidentin mukaan vastatoimiin.
Lukašenka on pyrkinyt valkovenäläistutkija Hanna Liubakovan mukaan vuosien ajan tasapainoilemaan tavalla, joka ei ärsyttäisi kohtuuttomasti Kremliä, mutta riittäisi pitämään Valko-Venäjän aktiivisten sotatoimien ulkopuolella. Kun Venäjän hyökkäys on alkanut kangerrella yhä pahemmin, Kreml etsii epätoivon vimmalla keinoja, joilla se voisi kääntää tilanteen uudelleen edukseen. Siksi Lukašenkan tasapainoilu näyttää käyvän entistä vaikeammaksi.
Valko-Venäjällä on virallisten tietojen mukaan tällä hetkellä vain noin 2 000 venäläissotilasta, mutta Moskovan ja Minskin välillä äskettäin solmittu sopimus luo oikeudellisen perustan laajemmille joukkojen sijoituksille ja asevoimien integraation syventämiselle. Valko-Venäjä on myös liitetty osaksi Venäjän ydinasepelotetta, ja sen alueelle on ilmeisesti tuotu taktisia ydinohjuksia.
– Vaikka ydinaseiden siirtoa ei ole riippumattomasti vahvistettu, Valko-Venäjä on nyt aktiivisesti mukana Venäjän ydinuhittelussa länttä vastaan, kuten maiden toistuvat yhteiset ydinharjoitukset osoittavat, Atlantic Council -ajatushautomossa työskentelevä Liubakova sanoo.
Valko-Venäjästä on hänen mukaansa tullut myös yhä tärkeämpi osa Putinin sotataloutta. Kun Ukrainan drooni-iskut vahingoittavat nyt säännöllisesti venäläisten öljynjalostamoiden toimintaa, Valko-Venäjä osallistuu aukon paikkaamiseen. Valko-Venäjällä tuotetun bensiinin myynti Venäjälle on kasvanut kesäkuussa 2026 yli 50-kertaiseksi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
– Mikään tästä ei tarkoita, että Valko-Venäjän joukot olisivat välttämättä aikeissa ylittää Ukrainan rajan. Lukašenka tiedostaa loppujen lopuksi sotaan liittymisen riskit paremmin kuin kukaan muu. Hän on poliittisen selviytymisensä kannalta vahvasti riippuvainen Kremlistä, mutta myös käsittää, että valkovenäläisten sotilaiden lähettäminen taisteluun Putinin puolesta altistaisi hänet todelliselle vaaralle, Liubakova toteaa.
Valtaosa valkovenäläisistä vastustaa mielipidekyselyjen mukaan maansa osallistumista sotaan. Yhtyminen sotatoimiin saattaisikin hänen mukaansa laukaista sisäisen kriisin, joka olisi omiaan uhkaamaan vakavasti Lukašenkan ja koko diktatuurihallinnon asemaa.