Sote-uudistuksen valmistelusta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan yksityiset palveluntuottajat tuovat joustavuutta suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.
Nykyisin julkisella puolella on vaikea päästä hoitoon ja lääkärin vastaanotolle. Terveyskeskuksissa ei ole tarjolla ilta-aikoja, minkä vuoksi ihmiset menevät Pöystin mukaan päivystykseen, ja päivystys kuormittuu sen vuoksi. Samasta syystä ihmiset ottavat myös yksityisiä vakuutuksia, jotta he pääsisivät yleislääkärille itselleen sopivaan aikaan.
Asiakkaan valinnanvapautta laajennetaan sote-uudistuksen myötä siten, että potilaat saavat valita julkisen tai yksityisen lääkäriaseman, jolla haluavat asioida. Hinta on asiakkaalle sama kaikilla lääkäriasemilla. Palveluja voivat tarjota myös kansalais- ja hyväntekeväisyysjärjestöt. Uudistus tulee voimaan vuoden 2019 alussa.
Yksityisen sektorin mukaan ottaminen laajentaa terveydenhuollon palveluntuottajien verkostoa. Pöystin mukaan se lisää myös tasa-arvoa, sillä nykyisin terveyskeskusta käyttävät vain ne, joilla ei ole varaa yksityiseen lääkäriin tai joilla ei ole työterveyshuoltoa käytössään.
Keskusjohtoiset terveydenhuoltojärjestelmät pulassa
Maailman johtaviin terveystaloustieteilijöihin kuuluva professori Carol Propper totesi, että Isossa-Britanniassa ja Pohjoismaissa keskusjohtoiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat olleet pulassa, kun tarjolla on ollut vain vähän vapaita aikoja, eivätkä palveluntuottajat ole pystyneet ottamaan vastaan lisää potilaita.
Propperin mukaan Suomi hyötyy nyt siitä, että yksityisellä sektorilla on vapaita lääkärin vastaanottoaikoja eli vapaata kapasiteettia.
– Jotta on kilpailua, on oltava vapaata kapasiteettia, Propper sanoi.
Propper ja Pöysti osallistuivat tiistaina paneelikeskusteluun VATT-päivässä, johon oli kutsuttu esitelmöimään maailman vaikutusvaltaisimmat terveystaloustieteilijät Carol Propper Britanniasta (Imperial College London) ja professori Martin Gaynor Yhdysvalloista (Carnegie Mellon University).
Panelisteilta kysyttiin, miten sote-uudistukselle asetettu kolmen miljardin euron säästötavoite ja valinnanvapaus sopivat yhteen. Suomessa valinnanvapauden pelätään lisäävän sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.
Suoraa vastausta kysymykseen ei saatu, sillä Gaynor sanoi, ettei hän tunne tarkkaan Suomen tilannetta. Gaynor totesi vapaan kapasiteetin olevan tärkeää kilpailun kannalta ja mahdollistavan uusien asiakkaiden vastaanottamisen.
– Rahoituksen leikkaaminen voimakkaasti voi aiheuttaa päinvastaisen vaikutuksen kuin mitä kilpailun lisäämisellä tavoitellaan, ja se kannattaa pitää mielessä, Gaynor totesi.
Monopolien syntyminen estettävä sääntelyllä
Propper puolestaan huomautti, että julkisella sektorilla on Isossa-Britanniassa pitkä historia, jolle on leimallista heikko tuottavuus, vähäiset innovaatiot ja hidas kasvu. Propperin mukaan vastaus siihen ei ole se, että vapaiden aikojen tarjoaminen kielletään.
Gaynorin mukaan terveydenhuoltomarkkinoilla ongelmat liittyvät pikemminkin kilpailun puutteeseen kuin kilpailuun.
– Kilpailu näyttää parantavan laatua, Gaynor sanoi.
Hänen mukaansa on paljon näyttöä siitä, että jos markkinoilla on vain harvoja toimijoita, hinnat ovat korkeammat. Gaynor totesi, että tutkimustulos ei ole mikään yllätys taloustieteilijälle. Hänen mukaansa kaikki markkinat ovat erilaisia, mutta periaatteet ovat samat kaikilla markkinoilla.
Sekä Gaynor että Propper varoittivat kuitenkin yrityskaupoista. Heidän mukaansa yritysten yhdistyminen nostaa hintoja, ja viranomaisten täytyisi sääntelyllä estää monopolien syntyminen.
