Hyvinvointiala Hali ry:n kyselyn mukaan Kelan valinnanvapauskokeilussa on ollut mukana noin 100 000 käyttäjää. Heistä puolet on uusia asiakkaita.
Noin puolet kokeilua hyödyntäneistä asiakkaista ei ollut käyttänyt saman palveluntuottajan lääkäripalveluja edeltävien kolmen vuoden aikana. Palveluntuottajat arvioivat asiakastyytyväisyyden korkeaksi ja kannattavat kokeilun jatkamista ja kehittämistä.
Palveluntuottajien mukaan asiakkaat ovat antaneet myönteistä palautetta erityisesti nopeasta hoitoon pääsystä sekä vaihtoehdosta julkisille palveluille.
– Kokeilussa ihmisillä on mahdollisuus valita heitä hoitava lääkäri itse ja ilman hoidon tarpeen arviointia. Tätä pidetään hyvänä ja asiakaslähtöisenä toimintamallina, Halin terveyspalvelujohtaja ja asiantuntijalääkäri Emma Kajander toteaa tiedotteessa.
Palveluntuottajien arvioiden perusteella vastaanotoilla kohdataan runsaasti todellista ja usein kiireellistä hoidontarvetta. Valtaosa vastaajista arvioi kiireellisiä tapauksia olleen jopa puolet tai vajaa puolet käynneistä. Yli puolet vastaajista arvioi lisäksi, että 5–10 prosenttia käynneistä johti lähetteeseen erikoissairaanhoitoon.
– Erikoissairaanhoidon tarpeen toteaminen on kokeilussa tavanomaisella tasolla. Mitä pidemmälle kokeilu etenee, sitä enemmän siinä painottuvat myös kroonisten vaivojen hoito ja hoidon jatkuvuus, Kajander sanoo.
Palveluntuottajat näkevät kokeilussa kehittämiskohteita. Vastausten perusteella asiakkaissa on herättänyt epävarmuutta lääkärikäynteihin ja tutkimuksiin liittyvät rajoitukset.
Palveluntuottajat arvioivat, että kokeilun vaikuttavuutta voitaisiinkin parantaa poistamalla asiakkaiden omavastuuosuus tutkimuksista sekä laajentamalla kokeiluun sisältyvää palveluvalikoimaa. Tyypillisimmin palveluntuottajat arvioivat, että tarvittavia tutkimuksia on jäänyt kokeilun ulkopuolelle yli 30 prosentin kohdalla heidän asiakkaistaan ennen voimaan tulevia kokeilun laajennuksia.
Kohti aitoa omalääkärimallia
Tutkimusvalikoimaa laajennettiin heinäkuussa muun muassa anemian selvittämiseen käytettävillä laboratoriotutkimuksilla sekä lonkan ja polven röntgentutkimuksilla.
Vastauksissa toivottiin jatkoa ajatellen lisäksi muun muassa sydämen ultraääni- ja uniapneatutkimusten sekä kansansairauksiin liittyvien tutkimusten lisäämistä valikoimaan.
– Korvattavan kokonaisuuden hahmottaminen ei ole asiakkaille helppoa, ja joutuminen kahden palvelujärjestelmän välille kokeilussa arveluttaa osaa ihmisistä. Kokeilun tutkimusvalikoiman laajentaminen auttaa tässä omalta osaltaan. Asiakkaita olisi lisäksi tärkeää kannustaa valinnanvapauden käyttöön, jotta sekä monituottajuudesta että kokeilun opeista saataisiin kaikki hyöty irti jatkoa ajatellen, Kajander toteaa.
Hali tukee sosiaali- ja terveysministeriön esitystä, jonka mukaan kokeilua jatketaan vuoden 2028 loppuun. Samalla korvattavien yleislääkärikäyntien vuosittainen enimmäismäärä nousisi kolmesta kuuteen ja fysioterapia tulisi osaksi kokeilua.
– Esitetyt muutokset vievät palveluita enemmän kohti aitoa omalääkärimallia. Kuusi käyntiä vuodessa antaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet rakentaa toimivaa hoitosuhdetta kuin nykyinen kolmen käynnin raja. Pidämme tärkeänä, että kokeilua kehitetään edelleen ja sen tuloksia hyödynnetään tulevissa uudistuksissa, Kajander sanoo.