Finanssialan Keskusliitto FK ei ryhtynyt vielä sunnuntaina alkuillasta arvioimaan vahinkojen määrää.
FK:n mukaan vakuutusyhtiöiden korvaus- ja puhelinpalvelut tulevat todennäköisesti lähipäivinä ruuhkautumaan, joten kätevimmin vahinkoilmoituksen saa tehtyä netissä.
– Yhtiöiden kotisivuilta löytyy ohjeita siitä, miten asiakkaiden tulee toimia vahinkotilanteissa. Vahingot kannattaa kirjata ja, jos mahdollista, myös valokuvata mahdollisimman hyvin. Jos vakuutusyhtiö tarvitsee lisätietoja korvauskäsittelyä varten, se ottaa yhteyttä asiakkaaseen, FK opastaa tiedotteessaan.
Kotivakuutuksista korvataan myrskyn irtaimistolle ja rakennukselle aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi korvataan piha-alueen vahinkoja, jos se kuuluu valitun vakuutusturvan piiriin.
– Kaatuneiden tai kallistuneiden puiden raivausta ei kannata tehdä omin päin, sillä se voi olla hengenvaarallista. On syytä odottaa pelastuslaitoksen tai metsureiden apua, FK varoittaa.
Pitkissä sähkönjakelun katkoksissa korvausvastuu on sähköyhtiöillä. Laaja kotivakuutus korvaa kuitenkin pakasteiden sulamisia sähkökatkon aikana. Työtehoseuran mittausten mukaan monet elintarvikkeet säilyvät pakastimessa pitkään käyttökelpoisina sähkökatkon yllättäessä. Pakasteiden sulaminen -18 asteen normaalista pakastinlämpötilasta nolla-asteiseksi vie jopa useita vuorokausia.
Myrskyissä laaja autovakuutus korvaa autoille aiheutuneita vahinkoja ja vastaavasti laaja venevakuutus venevahinkoja.
Metsien myrskytuhoja korvataan metsävakuutuksesta. Vain noin kolmanneksella yksityisistä metsänomistajista on myrskyvahingot kattava vakuutus, vaikka metsävakuutusten korvauksista peräti 60-70 prosenttia aiheutuu myrskyvahingoista. Suurin osa metsien myrskytuhoista jää siten metsänomistajien omalle kontolle.
Myrskyt ovat viime vuosina aiheuttaneet Suomessa suuria tuhoja. Kesän 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyistä vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia yhteensä vajaat sata miljoonaa euroa. Tapani ja Hannu–myrskyistä 2011 maksettiin korvauksia yli sata miljoonaa euroa.





