Eurooppaan suuntautuneen droonihäiriköinnin taustalla voi olla pyrkimystä vaikuttaa EU-maiden isoihin puolustusinvestointeihin, varoittaa verkostojohtaja Jukka Savolainen Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta.
Savolainen toteaa Verkkouutisten Asiakysymys -videohaastattelussa, että osa Euroopan puolustusinvestoinneista saattaakin suuntautua nyt lentokenttien ja kriittisten kohteiden suojeluun droonihäirinnältä. Hän ei kiistä tämän tarpeellisuutta, mutta:
– Tässä ollaan kuitenkin Venäjän aiheuttaman suursodan uhkaa torjumassa, niin täytyy pitää huolta, että riittävä osa niistä varoista menee sellaisiin iskukykyihin, joilla aiheutetaan se pelote, joka estää Venäjää aikanaan hyökkäämästä Nato-maahan.
Savolainen sanoo suoraan, ettei usko, että droonihäiriköinnin taustatoimija kyetään nimeämään.
– Ei sitä tulla tässäkään saamaan selville, koska kevyin perustein ei lähdetä syyttämään ja toimijat ovat varmaan sellaisia, että niistä ei löydy suoraan helppoa yhteyttä johonkin valtiolliseen taustatahoon.
Savolainen pitää kuitenkin tärkeänä, että kaikki byrokratia ja esteet puretaan tutkinnan tieltä, jotta nimeäminen kyetään tekemään tarvittaessa parissa päivässä.
– Se tulee edellyttämään sitä, että kaikki tiedustelutieto ja valvontatieto, joka on normaalisti hyvin turvaluokiteltua, liikkuu tosi liukkaasti ja poliitikot saatetaan tietoiseksi tilanteesta.
– Ja tämä tarvitaan sitä varten, että nämä kaikki kaapelikatkot ja drooni-iskut, ne on periaatteessa testailua sellaista suurempaa iskua vastaan, jossa tulee koordinoitu isku ja kaikkea tapahtuu todella paljon yhtä aikaa. Ja silloin meillä tulee syvä häiriö, jatkaa Savolainen.
Näin Suomessa syytä varautua
Savolainen toteaa yhdessä Iida Hallikaisen kanssa kirjoittamassa kirjassaan Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä hybridioperaatioiden olevan mahdollisesti suoria sotatoimia valmistavaa. Savolaisen mukaan venäläisessä ulkopoliittisessa doktriinissa sodan ja rauhan välillä ei ole selkeää rajaa.
–Venäläisethän ovat usein sanoneet, että olemme sodassa länttä vastaan. Me ei vaan uskota sitä, Savolainen sanoo videohaastattelussa.
Savolainen viittaa kyseiseen doktriiniin ja toteaa sen mukaan sotaa käytävän Venäjän näkökulmasta koko ajan kaikilla keinoilla, vaikuttamalla muun muassa mielikuviin.
– Ja se on vain päätöskysymys, milloin asevoimat otetaan mukaan.
– Ja näin ollen on ihan selvää, että osa hybriditoimenpiteistä saattaa olla sellaisia, että niillä pohjustetaan niitä sotatoimia.
Savolainen korostaa, että Suomessakin on oltava valppaana hybridioperaatioiden osalta ja meillä on syytä vahvistaa järjestelmien resilienssiä erilaisten iskujen varalta.
– Ja sitten pitää pitää huolta, että meillä on sellainen sotilaallinen pelote yhdessä liittokunnan kanssa, että laskelmat osoittavat, että esimerkiksi Suomeen ei kannata hyökätä.
Myös ”poliittinen paketti” on pidettävä kunnossa eli käytännössä, miten Suomea kohtaan tunnetaan solidaarisuutta muissa Nato- ja EU-maissa. Myös kansalaisilla on hyvä olla ymmärrys tilanteesta.
– Kun varaudumme riittäävän hyvin, se tulee ehkäisemään koko ongelman suuntautumisen tänne.