Venäjällä on pitkät perinteet informaatiovaikuttamisen saralla. Tänä päivänä yhtenä merkittävänä vaikuttamisen kanavana on sosiaalinen media ja Internet. Valheellisten kertomusten ja propagandan avulla on tarkoitus tuhota yhtenäinen kansallinen tarina.
Suojelupoliisin tällä viikolla julkaisemassa vuosiraportissa varoitellaan Suomeen lähitulevaisuudessa kohdistuvasta hybridivaikuttamisen uhasta. Yksi hybridivaikuttamisen keinoista on väärän tiedon levittäminen tarkoituksenaan aiheuttaa hämmennystä kohdevaltiossa.
– Yhtenä toimintatapana voisi olla erilaiset disinformaatio-kampanjat tai esimerkiksi pyrkimys mustamaalata Nato-myönteisiä tutkijoita, sanoo entinen tiedustelu-upseeri ja nykyinen Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden opettaja Martti J. Kari Verkkouutisille.
Vaikka suomalaisten medialukutaito on korkealla tasolla, voi Venäjä myös pyrkiä vaikuttamaan disinformaatiolla Suomessa asuviin venäjänkielisiin.
Esimerkkinä tällaisesta Kari nostaa Venäjän lähetystön ilmoituksen, jossa pyydettiin ilmoittamaan lähetystöön Venäjän kansalaisiin tai venäjää äidinkielenään puhuviin kohdistuvasta syrjinnästä.
Suomessa asuu yli 70 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa. Venäjänkieliset ovat suurin vieraskielinen vähemmistö Suomessa. He eivät kuitenkaan muodosta yhtä venäjän kieltä puhuvien suurta yhteisöä. Vähemmistöön kuuluu erilaisia etnisiä ryhmiä erilaisista taustoista.
– Yhteisö on hyvin vahva sana. Ryhmä on hyvin heterogeeninen eikä se ole vahvasti sidoksissa toisiinsa, sanoo Olga Davydova-Minguet Itä-Suomen yliopistosta.
Hän on ollut mukana tutkimushankkeessa, joka tutkii Suomessa asuvien venäjänkielisten mediankäyttöä.
Davydova-Minguet ei halua kommentoida Venäjän informaatiovaikuttamista, koska asia on Venäjän uuden lainsäädännön tähden arka.
Tämä laki on Martti J. Karin mukaan osa informaatiovaikuttamista, joka ulottuu maan rajojen ulkopuolelle.
Davidova-Minguet korostaa, että venäjän kieltä puhuvien määrä vain kasvaa, kun Ukrainasta tulee Suomeen lisää venäjää puhuvia ukrainalaisia. Joukosta tulee vieläkin heterogeenisempi ja heidän tavoittamisensa tehokkaalla viestinnällä olisi tutkijan mukaan tärkeää.
Venäjänkieliselle medialle on tarvetta
Martti J. Karin mukaan yksi ase informaatiovaikuttamista vastaan on yhtenäisen kansallisen tarinan kertominen. Suomessa se on perinteisesti ollut, että olemme pieni demokraattinen maa, joka haluaa elää rauhassa.
Kansallisen tarinan kertominen oli huomattavasti helpompaa aikana, jolloin valtaosassa suomalaisista talouksista olohuoneen nurkassa seisoi Saloran puurunkoinen kuvaputkitelevisio, autossa soi Radio Suomi ja uutiset luettiin parista sanomalehdestä. Suomi on kuitenkin globaalin muutoksen myötä muuttunut ja yleisötkin ovat muuttuneet ja pirstaloituneet.
Olga Davydova-Minguet on jo kauan peräänkuuluttanut suomalaisen venäjänkielisen ja venäläisille tuotetun median perään. Se sitouttaisi heitä paremmin yhteiskuntaan ja olisi myös turvallisuuspoliittisesti tärkeää. Hän kuitenkin myöntää, että Venäjän valtiollisen median propagandaa on vaikea haastaa.
– Se on niin kaikenkattava ja laajalle levinnyt, Davydova-Mindguet sanoo.
Yle Novosti on poikkeus suomalaisella mediakentällä. Davydova-Minguetin mukaan Novostissa on pätevät toimittajat, jotka tekevät venäjänkielisiä sisältöjä. Sen suurin ongelma on kuitenkin hänen mukaansa, että uutistoimituksen työ on pääosin suomenkielisten uutisten kääntämistä venäjäksi.
– Suurin kritiikin aihe on ollut se, että valtaosa aineistosta on käännettyä. Tämän takia se tuntuu yleisöstä siltä, että ylhäältä päin tiedotetaan jotain, asiantuntija sanoo.
– Kun sisältö on täällä asuvien venäjänkielisten tekemää ja täällä asuville venäläisille suunnattua, niin se herättää enemmän kiinnostusta.
Martti J Karin mukaan disinformaation lähteet käyttäytyvät oikean median tavoin ja näyttävät oikeilta medioilta.
Viranomaisten tulisikin seurata informaatiovaikuttamista ja kumota siinä esitettyjä väitteitä toistamalla faktoja. Yhtenä työkaluna on venäläisten ja venäjänkielisen vähemmistön sitouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja median käyttöön.