Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Ilmoittajansuojelulailla pannaan täytäntöön EU:n oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva niin sanottu whistleblower -direktiivi.
Oikeusministeriön mukaan ilmoittajansuojeludirektiivin ja kansallisen lainsäädännön tavoitteena on muun muassa luoda tehokas suoja väärinkäytösten ilmoittajille, jotka työnsä yhteydessä havaitsevat Euroopan unionin tai kansallisten säädösten rikkomisia esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa tai kuluttajansuojassa.
Direktiivi edellyttää, että ilmoitus väärinkäytöksestä on voitava tehdä turvallisesti ja siten, että ilmoittajan henkilöllisyys on suojattu. Lisäksi vastatoimet ilmoittajaa kohtaan ilmoituksen tekemisestä kielletään. Vastatoimien kiellon rikkomisesta tai ilmoittamisen estämisestä voi seurata vahingonkorvausvastuu ja velvollisuus maksaa hyvitystä ilmoittajalle.
Pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävillä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla on jatkossa velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava, jonne ilmoitukset ensisijaisesti tehdään.
Jos sisäistä ilmoituskanavaa ei ole, ilmoittajalla ei ole siihen pääsyä tai ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, ettei sisäinen ilmoittaminen ole tehokasta, voi ilmoituksen tehdä myös keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan, jona toimii oikeuskanslerinvirasto.
Vähintään 50 työntekijän yksityisen sektorin organisaatioilla sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön viimeistään 17.12.2023. Muiden organisaatioiden osalta sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.