Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokilla 1–6 viime syksynä. Nyt uudistus etenee ylemmille vuosiluokille, joissa opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti: 7. vuosiluokat ottavat uudet opetussuunnitelmat käyttöön nyt, 8. vuosiluokat lukuvuonna 2018–2019 ja 9. vuosiluokat lukuvuonna 2019–2020.
Muutoksen myötä myös suuri osa aineenopetuksesta tulee uusien opetussuunnitelmien piiriin, kertoo Opetushallitus.
Kansallisten opetussuunnitelmien perusteet antavat yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille ja siten vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa koko maassa, Opetushallitus sanoo. Kuntien ja koulujen omat opetussuunnitelmat puolestaan ohjaavat opetusta ja koulutyötä tarkemmin ja ottavat huomioon paikalliset tarpeet ja näkökulmat.
Tavoitteena tarpeelliset tiedot, taidot ja innostus oppimaan
Uusi opetussuunnitelma korostaa koulun toimintakulttuurin kehittämistä, eli oppivan yhteisön toimintaa ohjaavat tasa-arvo, hyvinvoinnin ja kestävän elämäntavan tavoittelu sekä kielitietoisuus eli ajatus siitä, että kouluyhteisö ja sen jäsenet ovat monikielisiä ja että jokaiselle oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteensä.
Opetussuunnitelma perustuu edelleen perusopetuslaissa määriteltyihin oppiaineisiin kaikkien vuosiluokkien osalta. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan valinnaisina aineina tarjota näiden aineiden lisäksi useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia tai yhteisiä aineita syventäviä ja soveltavia opintoja.
Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on ajanmukaistettu, jotta oppilaat omaksuvat nyky-yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa tarpeellisia taitoja ja tietoja. Jokaiseen oppiaineeseen liittyy myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteita, kuten monilukutaitoa eli taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä, sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista.
Jokaisessa koulussa on lukuvuosittain ainakin yksi monialainen oppimiskokonaisuus. Tämä on selkeä teema, projekti tai jakso, jossa yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä ja käsitellään valittua aihetta useiden oppiaineiden näkökulmista. Näiden kokonaisuuksien toteuttaminen vahvistaa oppiaineiden yhteistyötä ja koko koulua oppivana yhteisönä.
– Opetussuunnitelmauudistuksen ytimenä on ollut kysymys siitä, miten oppilaat voisivat kokea koulutyön oman elämänsä kannalta merkityksellisenä. On tärkeää, että oppilaat voivat löytää omat vahvuutensa, innostua oppimisesta ja kehittää osaamistaan sekä kokea osallisuutta yhteisössä, toteaa yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus -osaston johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.
Oppilaan arviointi muuttuu
Uusi opetussuunnitelma korostaa arviointimenetelmien monipuolisuuden lisäksi myös arviointia, joka ohjaa ja edistää oppimista. Oppilaan opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja huoltajille. Palautetta annetaan muullakin tavoin kuin todistusten avulla.
Jokaisen lukuvuoden päätteeksi oppilaat saavat edelleen lukuvuositodistuksen, jossa on oppiaineittain annettu arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut lukuvuoden tavoitteet. Kunta päättää, ovatko vuosiluokilla 1–7 lukuvuositodistusten arviot sanallisia vai annetaanko oppilaille numeroarvosanat.
Numeroarvosanat täytyy kuitenkin antaa viimeistään kahdeksannen luokan lukuvuositodistuksessa jokaisesta oppiaineesta tai kaikille yhteisen oppiaineen opetuksen päättyessä 7. vuosiluokalla.
Arvioinnin yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin on laadittu jokaiseen oppiaineeseen 6. vuosiluokan ja 9. vuosiluokan päätteeksi kansalliset arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Nämä arvioinnin kriteerit kuvaavat, millaista osaamista arvosana 8 edellyttää kussakin oppiaineessa.
