Rikoslakiin lisättävä uusi rangaistuslaji olisi nimeltään yhdistelmävankeus, joka koostuisi pidemmästä ehdollisen vankeuden osasta ja lyhyemmästä ehdottoman vankeuden osasta.
Työryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille keskiviikkona..
– Esitys vaikuttaa perustellulta. Työryhmän ehdottamilla muutoksilla saattaisi olla mahdollista toteuttaa maltillisesti niitä kriminaalipoliittisia vaatimuksia, joita on viime aikoina lisääntyvästi esitetty, Henriksson sanoi.
– Luonnollisesti hyvään lainvalmistelutapaan kuitenkin kuuluu, että linjaukset periaatteellisesti näin merkittävästä muutoksesta tehdään vasta lausuntopalautteen perusteella.
Tavoite kehittää seuraamusjärjestelmää siten, että pitkiin ehdollisiin tuomioihin voitaisiin yhdistää lyhyt ehdoton rangaistus, on mainittu hallitusohjelmassa. Taustalla on osaksi arvostelu, jota julkisuudessa on ajoittain kohdistettu ehdollisina tuomittuihin vankeusrangaistuksiin.
Työryhmän mielestä nykyinen seuraamusjärjestelmä ei ole siltä osin onnistunut, että siirtyminen pitkästä ehdollisesta rangaistuksesta samanpituiseen ehdottomaan rangaistukseen merkitsee varsin jyrkkää porrasta muuten vähittäin ankaroituvassa rangaistusjärjestelmässä.
Ehdotetun yhdistelmävankeuden tavoitteena on, että rangaistukset ankaroituisivat vastaavalla tavalla asteittain kuin rikosten moitittavuus kasvaa.
Joustoa nykyjärjestelmään
Työryhmä ehdottaa joustoa nykyjärjestelmään kahdessa suhteessa. Tyyppitilanne koskisi nykyisiä yli vuoden ja enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksia rikoksessa, joka tuomioistuimen arvion mukaan olisi rajatapaus ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä.
Tällaisessa tilanteessa tuomioistuin voisi tuomita yhdistelmävankeutta, jossa pitkään ehdolliseen vankeuteen liitettäisiin lyhyt (14 vuorokautta 3 kuukautta) ehdoton vankeus. Edellytyksenä olisi, että ehdollinen vankeus oheisseuraamuksineen olisi selvästi riittämätön rangaistus.
Yhdistelmävankeuteen sisältyisi siis aina ehdotonta vankeutta, jota ei voitaisi tuomita yhdyskuntapalveluna tai valvontarangaistuksena.
Eräissä harvinaisissa tilanteissa joustoa voitaisiin käyttää myös kahta vuotta pidempien vankeusrangaistusten yhteydessä, jotka nykyisin on tuomittava kokonaan ehdottomina.
Yli kahden mutta enintään kolmen vuoden vankeusrangaistus voitaisiin tuomita yhdistelmävankeutena, jossa ehdottoman vankeuden pituus vaihtelisi kolmesta kuukaudesta vuoteen.
Edellytyksenä olisi, että yhdistelmävankeuden tuomitseminen olisi erityisen perusteltua laissa jo nykyisin mainittujen lieventämis- tai kohtuullistamisperusteiden nojalla eikä rikoksen vakavuus, tekijän syyllisyys tai aikaisempi rikollisuus edellyttäisi ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista.
Työryhmä ei ollut mietinnöstään täysin yksimielinen. Jäseninä olleet oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston virkamiehet suhtautuvat ehdotettuun uudistukseen varauksellisesti.
He katsovat, että ehdotukset aiheuttavat eräitä ongelmia ja huolenaiheita kuten hämärtävät seuraamusjärjestelmän selkeyttä ja lisäävät seuraamusten täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia.
