Jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi aidosti kiinnostunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin painostamisesta, Trumpin neuvonantajien pitäisi kertoa hänelle, että nyt on täydellinen hetki tehdä se, kirjoittaa Foreign Policy -lehti.
Euroopan johtajat ovat uhanneet Venäjää uusilla, ”massiivisilla pakotteilla”, jollei se suostu Ukrainaan ehdotettuun aselepoon. Myös presidentti Trump on uhannut asettaa Venäjälle uusia pakotteita, jotka koskisivat esimerkiksi Venäjän energia- ja rahoitusalaa.
– Yhtenäinen toiminta on uusien pakotteiden ratkaiseva testi. Venäjän taloudessa näkyy uusia haavoittuvuuden merkkejä, joita voitaisiin hyödyntää älykkäillä pakotteilla, jotka sulkevat osan nykyisen hallinnon melko suurista porsaanrei’istä, lehti kirjoittaa.
Siitä lähtien, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022, maa on pystynyt pitämään taloutensa suhteellisen vireänä, vaikka Yhdysvallat ja EU liittolaisineen ovat asettaneet Venäjälle historiallisesti ennennäkemättömiä pakotteita. Merkit taloudesta viittaavat kuitenkin siihen, että Venäjän selviytymisstrategia alkaa näyttää rajallisuutensa.
Venäjän keskuspankki päätti huhtikuussa pitää ohjauskorkonsa 21 prosentissa hillitäkseen nousevaa inflaatiota. Virallinen vuotuinen inflaatio on hieman yli 10 prosenttia, mutta todellinen luku voi olla vielä korkeampi.
Pääsyyllinen korkeaan inflaatioon on selvä: Kreml on pumpannut valtavia summia rahaa sotaan Ukrainaa vastaan. Viime vuonna Venäjän hallitus ilmoitti nostavansa puolustusmenoja 6,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä on korkein taso sitten kylmän sodan.
Toistaiseksi massiivinen sodanaikainen elvytys on auttanut Venäjän taloutta saavuttamaan merkittäviä kasvulukuja sen jälkeen, kun pakotteet tulivat voimaan vuonna 2022. Venäjän kekseliäisyys pakotteiden kiertämisessä ja uusien markkinoiden löytämisessä öljylle ja kaasulle ennen kaikkea Kiinasta ja Intiasta on antanut Putinille mahdollisuuden jatkaa sodan merkittävää rahoittamista.
Vaikka Venäjän korkea inflaatio näyttää jatkuvan, talouskasvu pysähtyi alkuvuonna vuositasolla lähelle nollaa, joka on saanut aikaan varoituksia stagflaatiosta. Se tarkoittaa talouden tilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.
Monet venäläisyritykset kamppailevat laskevien voittojen ja velkojen kanssa. Tämä on lisännyt spekulaatioita yritysten konkurssiaallosta. Venäjällä on laajaa työvoimapulaa. Samaan aikaan syvenevä muukalaisviha on johtanut muun muassa keskiaasialaisten siirtotyöläisten joukkokarkotuksiin.
Kremlille vaarallisinta on se, että öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat tasaisesti laskussa, mikä johtuu pääasiassa OPEC+ -ryhmän päätöksestä lisätä tuotantoaan. Asiantuntijat arvioivat, että jos öljyn hinta vakiintuu 60–65 dollariin tynnyriltä, Venäjä voi välttää pahimman, mutta silloinkin suuren mittakaavan investoinnit ja voimakas talouskasvu voivat olla haastavia.
Venäjä on kiertänyt länsimaisia pakotteita käyttämällä öljyn kuljetuksiin varjolaivastoaan.
EU-maiden suurlähettiläät sopivat keskiviikkona Venäjään kohdistuvasta seitsemännestätoista pakotepaketista, johon sisältyy muun muassa lisää Venäjän varjolaivastoon kohdistuvia toimia. Listalle on lisätty esimerkiksi 189 Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa uutta alusta, joiden joukossa on öljytankkereita.
Pakotteet on vielä vahvistettava ensi viikon tiistaina ministereiden kokouksessa.
Pakotteita yritetään kohdistaa yhä paremmin koskemaan varjolaivaston aluksia ja satamia, joista ne operoivat.
– Kreml kokee akuuttia haavoittuvuutta, joka avaa uusia mahdollisuuksia painostaa Venäjää sodan lopettamiseksi. Pakotteet eivät ehkä ole olleet niin tehokkaita kuin jotkut niiden kannattajista ovat toivoneet. Mutta ne ovat todellakin aiheuttaneet merkittäviä ongelmia Venäjän taloudelle – ja uudet voivat tehdä paljon enemmän, jos ne on suunniteltu hyödyntämään Venäjän heikkouksia, Foreign Policy kirjoittaa.
