Vladimir Putin haluaa nostattaa massamurhaajan Moskovan paraatipaikalle

Bolševikkipyövelin kunnianpalautus viestii paluusta neuvostaikojen järkyttävään terroriin.
Vladimir Putin. AFP / LEHTIKUVA / GAVRIIL GRIGOROV
Vladimir Putin. AFP / LEHTIKUVA / GAVRIIL GRIGOROV

Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin hallinto valmistelee Tšekan, Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun, perustajan, bolševikkijohtaja Feliks Dzeržinskin (1877–1926) patsaan nostattamista lähiaikoina takaisin Moskovan Lubjankan aukiolle KGB:n (nyk. FSB) synkkämaineisen päämajan eteen. Patsaan poistamista elokuussa 1991 pidettiin aikoinaan yhtenä neuvostokommunismin romahtamisen symbolisesti keskeisimmistä tapahtumista.

Maanpaossa elävä nimekäs venäläisjournalisti Mihail Zygar ennustaa patsaan uudelleen pysyttämisen tapahtuvan lähiaikoina, sillä sen poistamisesta tulee pian kuluneeksi 35 vuotta. Asiasta kertoo useita vuosikymmeniä Yhdysvaltain ulkomaantiedustelun eri tehtävissä kylmän sodan aikana ja sen jälkeen työskennellyt Paul Goble blogissaan.

Kun Neuvostoliitto oli romahtanut, iso osa Dzeržinskin muistomerkeistä katosi katukuvasta, mutta KGB-taustaisen Putinin noustua valtaan niitä on järjestelmällisesti palautettu eri puolille laajaa Venäjän federaatiota. Venäläisille tämä kertoo Goblen mielestä siitä, että nykyinen diktaattori haluaa viedä maataan takaisin kohti neuvostoaikojen aggressiivisuutta ja sortoa.  

Huhtikuussa Putin allekirjoitti asetuksen, jolla turvallisuuspalvelu FSB:n akatemia nimettiin neuvostoaikaiseen perinteeseen nojaten Dzeržinskin mukaan. Dzeržinski muistetaan bolsevikkivallankumouksen jälkeisen, satoja tuhansia ihmishenkiä vaatineen punaisen terrorin pääsuunnittelijana, joka raivasi tietä Josif Stalinin myöhemmin toteuttamille suurille puhdistuksille. Venäjän nykyeliitti, jonka jäsenistä monet ovat entisiä tai edelleen aktiivisia ”tšekistejä”, vaalivat yhä lämpimästi Dzeržinskin perintöä.

Myös jätekuljetukset on pysäytetty osassa Siperiaa polttoainepulan takia ja joukkoliikennettä karsitaan.
Hyökkäyssodan vastoinkäymiset voimistavat Kremlin Aljaksandr Lukašenkaan kohdistamaa painetta.
Sergei Ivanov toimi Suomessa vuosina 1984-1990. Hän kuoli 73-vuotiaana.
Mainos