USU: Joka viidennellä kansanedustajalla on pakastevirka

Kansanedustajista 19 prosenttia on säilyttänyt työpaikkansa siviilissä edustajantehtäviensä ajan.
Eduskuntatalo. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
Eduskuntatalo. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Uutissuomalaisen selvityksen mukaan 200 kansanedustajasta niin kutsuttu pakastevirka tai -tehtävä on 38:lla. Luku ei sisällä kansanedustajia, jotka voivat jatkaa yrittäjänä. Kaikki kansanedustajat eivät myöskään välttämättä palaa entiseen työpaikkaansa, vaan siirtyvät eläkkeelle.

Pakastevirkojen määrä vaihtelee eduskuntakausittain. Esimerkiksi vuonna 2013 pakastevirka oli Keskisuomalaisen selvityksen mukaan 45 kansanedustajalla.

Valtion virassa työskentelevä saa kansanedustajuuden ajaksi virkavapaata lain perusteella. Kunnan tai muun julkisyhteisön viranhaltijan on haettava virkavapaata, joka käytännössä myönnetään poikkeuksetta.

Yksityisellä sektorilla työvapaasta tai muusta poissaolosta on sovittava työnantajan kanssa.

Suurin osa nykyisten kansanedustajien pakasteviroista on sosiaali- ja terveysalalta (lääkärit ja sairaanhoitajat), poliisista ja opetusalalta (opettajat, rehtorit).

Kaksi kolmasosaa siviilityönsä säilyttäneistä on ensimmäisen kauden kansanedustajia.

Pisimpään siviilityö on ollut odottamassa Paula Risikkoa (kok.) ja Kristiina Salosta (sd.). Risikko on ollut vapaalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) vararehtorin tehtävästä vuodesta 2003.

– Alun perin kyse oli virkavapaasta. Nyt olen palkattomalla työvapaalla, sillä SeAMK on muuttunut kuntayhtymästä osakeyhtiöksi, Risikko selventää.

Salosella puolestaan on ollut vuodesta 2003 sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn esimiehen virka Rauman kaupungilla. Salonen ei halunnut kommentoida asiaa.

Antti Lindtman jättää epäselväksi, mikä oppositiopuolueen talousvaihtoehto käytännössä olisi.
SDP:n vaihtoehtobudjetti ei pelastanut sotejärjestöjä säästöiltä, toteaa Verkkouutisten toimittaja Matti Lepistö näkökulmassaan.
Mainos