Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä eduskuntavaaleissa on noussut yli 130 000:een, kertoo Uutissuomalainen.
Määrä on kasvanut vuoden 2019 eduskuntavaaleista noin neljänneksellä. Tuolloin vieraskielisiä äänioikeutettuja oli noin 100 000. Vieraskielisen rekisteröity äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä selviää Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastosta joulukuulta. Vieraskieliset äänestävät harvemmin kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat.
Aktiivisimmin vieraskieliset äänestävät eduskuntavaaleissa. Tutkijatohtori Josefina Sipinen Tampereen yliopistosta kertoo sen johtuvan siitä, että eduskuntavaaleissa äänestävät ovat Suomen kansalaisia.
– Kansalaisilla on paremmat edellytykset seurata politiikkaa Suomessa, koska he ovat asuneet Suomessa pidempään ja osaavat suomea tai ruotsia ainakin jonkin verran, Sipinen sanoo.
Eduskuntavaaleissa 2019 vieraskielisten äänestysprosentti oli 40,0 ja kaikkien äänioikeutettujen 71,4.
Vieraskielisten äänestämisessä on isojakin ryhmäkohtaisia eroja. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa saksankielisten äänestysprosentti oli 74,5, vironkielisten 50,3 ja venäjänkielisten 36,7.
Äänestysinto vaihtelee myös vaalien välillä. Esimerkiksi kuntavaaleissa 2021 vironkielisten äänestysprosentti jäi 12,5:een.
– Se kertoo siitä, että ne vironkieliset, jotka käyvät Suomessa vain töissä ja joilla ei ole aikomusta hakea kansalaisuutta, ovat löyhästi kiinnittyneitä suomalaiseen yhteiskuntaan ainakin vaikuttamishalun osalta.
