Yhä useammalla potilaalla Suomessa todetaan bakteremia, joka kansan suussa tunnetaan nimellä verenmyrkytys. Se on tila, jossa bakteereita päätyy verenkiertoon. Asiasta kertoo Uutissuomalainen.
Ylilääkäri Leif Lakoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo, että bakteremialöydökset ovat 20 vuodessa yli kaksinkertaistuneet.
– Merkittävin tekijä on väestön ikääntyminen. Ikääntyneillä on enemmän infektioita ja sitä myötä myös bakteremioita, Lakoma sanoo USU:lle.
Kasvuun vaikuttavat myös immuunipuolustusta heikentävien hoitojen ja suonen sisäisten huumeiden käytön lisääntyminen.
THL:n tilastojen mukaan veriviljelynäytteiden bakteerilöydöksiä oli viime vuonna lähes 20 000. Kymmenen vuotta sitten niitä oli 15 000 ja 20 vuotta sitten 9 000.
Toimialajohtaja Asko Järvinen HUS-yhtymästä kertoo, että riski verenmyrkytykseen on suurin eliniän ääripäissä: vastasyntyneenä ja iäkkäänä. Sairaala Novassa Keski-Suomessa kuoli huhtikuussa 2-vuotias lapsi, jonka kuolinsyyksi on Ylen tietojen mukaan diagnosoitu septinen sokki ja vakava verenmyrkytys. Lapsilla verenmyrkytykset eivät ole THL:n tilastojen mukaan kuitenkaan yleistyneet.
