Pelastusopiston Uutissuomalaiselle keräämästä tilastosta ilmenee, että viime vuonna automaattisista paloilmoituksista erheellisten hälytysten osuus oli 88 prosenttia, kun ministeriön pelastusosaston tavoite on ollut jo pitkään enintään 50 prosenttia.
Tänä vuonna syyskuun puoliväliin mennessä erhe-hälytysten osuus oli laskenut vain prosenttiyksiköllä 87 prosenttiin.
– Kun ongelmaan alettiin paneutua 2000-luvun lopulla, tavoittelimme erheellisten hälytysten osuudeksi enintään puolet kaikista automaattisista paloilmoituksista. Nykytilanteeseen ei siis voi olla tyytyväinen, yli-insinööri Jaana Rajakko sisäministeriön pelastusosastolta toteaa Uutissuomalaiselle.
Niin kutsutussa erhe-hälytyksessä palokunta rientää kohteeseen, jossa ei olekaan pelastustehtävää. Pelastuslaitokset saivat oikeuden laskuttaa turhista, toistuvista palohälytyksistä vuonna 2011. Tavoitteena oli vähentää aiheettomia hälytyksiä, sillä ennen uudistusta jopa 98 prosenttia automaattisista paloilmoituksista oli turhia.
Lain mukaan pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Pelastuslaitokset päättävät itse maksuistaan. Laki rajoittaa perityn taksan enintään todellisiin hälytyskuluihin.
Pelastuslaitokset veloittavat turhista palohälytyksistä hyvin vaihtelevasti, kertoo Uutissuomalaisen kysely, johon vastasi 15 pelastuslaitosta 22:sta.
Niin kutsuttu erhe-taksa on korkein Länsi- ja Itä-Uudenmaan sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksilla, 1 178 euroa. Vähiten veloittavat Päijät-Hämeen pelastuslaitos (506 euroa) sekä Keski-Suomen ja Pohjanmaan pelastuslaitokset (635 euroa).
Eniten erhe-maksuja keräsi viime vuonna Helsingin kaupungin pelastuslaitos, 1,31 miljoonaa euroa.