Kansainvälisten adoptioiden määrä romahti Suomessa viime vuonna ennätyksellisen alas.
Uutissuomalaisen mukaan adoptiolapsia saapui maahan ulkomailta palvelunantajien välityksellä ainoastaan 52. Huippuvuonna 2005 heitä tuli jopa kuusi kertaa enemmän: 308.
– Vain vuosina 1985–1987 määrä oli pienempi kuin viime vuonna, adoptiolautakunnan sihteeri, Valviran ylitarkastaja Minna Malviniemi toteaa.
Kasvu alkoi vuonna 1985, kun laki lapseksiottamisesta astui voimaan. Suunta kääntyi laskuun 2000-luvun puolivälin jälkeen. Kansainvälisissä adoptioissa on käytettävä adoptiopalvelunantajaa, joita Suomessa ovat Interpedia, Pelastakaa Lapset ja Helsingin kaupunki.
Merkittävin syy ilmiön hiipumiselle maailmanlaajuisesti on, että lapsia vapautuu kansainväliseen adoptioon entistä vähemmän. Aluetoiminnan johtaja Kristiina Mattinen Pelastakaa Lapsista kertoo, että Haagin adoptiokonvention eli -sopimuksen keskeinen periaate on subsidiariteettiperiaate: lapselle pitää ensisijaisesti löytää koti kotimaasta.
– Lapsia kansainväliseen adoptioon luovuttavissa maissa yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne sekä lastensuojelun menetelmät ovat kehittyneet niin paljon, ettei tarvetta kansainvälisille adoptioille ole, Mattinen sanoo.
Myös adoption hakijat ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä.
– Kansainvälisellä adoptiolla on monen mielessä maine pitkänä ja vaikeana prosessina. Hedelmöityshoidot ovat kehittyneet. Perheenperustamisen suosio on laskenut, ja monien nuorten elämäntilanne on epävarma, Interpedian tiedottaja Marja Utela toteaa.
Vuodesta 1985 lähtien Suomeen on saapunut palvelunantajien välityksellä noin 4 700 adoptiolasta.
