Uutissuomalaisen teettämän mielipidekyselyn mukaan 58 prosenttia kansalaisista sallisi sotilaallisen läsnäolon Ahvenanmaalla osana Puolustusvoimien toimintaa.
Demilitarisoinnista pitäisi kiinni 16 prosenttia vastaajista ja 26 prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan.
Vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista ei pidä suomalaisten enemmistön kantaa yllättävänä.
– Tulokset kertovat myös siitä, että demilitarisointia ei tunneta. Ei tiedetä, mitä se tarkoittaa konkreettisesti ja mihin se perustuu. Siitä ei voi luopua yksipuolisesti, Heinikoski sanoo Uutissuomalaiselle.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen johtaja, maaneuvos Veronica Thörnroos (kesk.) muistuttaa, että Ahvenanmaan demilitarisointi ja neutralisointi perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, jotka Suomi on solminut muiden valtioiden kanssa.
– Tasavallan presidentillä, hallituksella ja Ahvenanmaan maakuntahallituksella on yhteinen näkemys, että tällä hetkellä ei ole mitään syytä muuttaa Ahvenanmaan demilitarisoitua ja neutralisoitua asemaa, Thörnroos kommentoi Uutissuomalaiselle sähköpostitse.
Hän myös huomauttaa, että Suomella on demilitarisoinnista huolimatta oikeus sotilaalliseen läsnäoloon Ahvenanmaalla, jos tilanne sitä vaatii.
Ahvenanmaan demilitarisointi tarkoittaa, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua eikä sen saaria saa linnoittaa. Ahvenanmaa on myös neutralisoitu, eli se on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.
Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämään gallupiin vastasi tuhat suomalaista 11.–19. toukokuuta. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.