Soiden ennallistamisella ei olekaan väitettyä vaikutusta ilmastoon. Asia ilmenee tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimuksen tekijät ovat Luonnonvarakeskukset tutkijat Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä.
Uusi tutkimus kumoaa yleisen uskomuksen, jonka mukaan turvesoiden ennallistaminen olisi ympäristöteko ja hidastaisi ilmastonmuutoksen etenemistä. Käsitys turvemaiden ennallistamisen ilmastohyödyistä on perustunut tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu vain maaperän kasvihuonekaasujen vaihtoa.
Tutkimuksen mukaan ojitetun turvemaan metsä paljastuu hiilinieluksi, kun tarkasteluun otetaan mukaan puuston hiilensidonta ja puusta valmistettuihin pitkäaikaisiin puutuotteisiin varastoituva hiili. Lisäksi ojitetun suometsän metaanitase on tutkimuksen mukaan ilmaston kannalta huomattavasti luonnontilaista suota edullisempi.
Soiden ennallistaminen sen sijaan vain lämmittää ilmastoa eli edistää ilmastonmuutosta.
Asiasta kertoi ensin Metsälehti. Vaikka ennallistamisella ei saavuteta luultuja ilmastohyötyjä, sillä on silti ekologisia hyötyjä.
– Kun ojat tukitaan, suokasvit yleistyvät kymmenessä vuodessa. Myös oma-aloitteisesti leviävät suolajit, kuten linnut ja hyönteiset ilmaantuvat nopeasti ennallistetulle suolle. Esimerkiksi riekkojen on todettu palanneen avosuoksi ennallistetuille alueille, tutkimukseen osallistunut Paavo Ojanen toteaa Metsälehdelle.
Ennallistetun suon ilmastohyötyjä saadaan odottaa kuitenkin pitkään. Tutkimuksen mukaan siihen voi mennä jopa sata vuotta.
