Verkkouutiset

USA:n evp-eversti: Suomen puolustuksen pelote toimii Venäjään, yksi puute löytyy

Talvi- ja jatkosota jättivät jäljen venäläisiin, amerikkalainen asiantuntija sanoo.
Arno Rydman
Arno Rydman
Arno Rydman on Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjä on nyt ja tulevaisuudessa Suomen suurin sotilaallinen uhka, mutta Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustus luo uskottavan pelotteen mahdollista voimankäyttöä vastaan, arvioi arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Cancian.

– Teidän itänaapurinne Venäjä on tietenkin ollut ongelma Suomelle jo vuosisatojen ajan, ja näin se on myös jatkossa, Yhdysvaltain merijalkaväen eversti (evp.) Cancian sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

Hyökkäyssota Ukrainassa on sitonut Venäjän asevoimat tiukasti rintamalle. Varsinkin Venäjän taistelukykyiset maajoukot ovat käytännössä lähes kokonaisuudessaan Ukrainassa.

– Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa venäläiset ovat erittäin kiireisiä Ukrainan rintamalla. He ovat kärsineet kovia miehistö- ja kalustotappioita, mutta hyökkääjän odotetaan varustautuvan uudelleen ja muodostavan uusia joukkoja sodan loppuessa jossain vaiheessa, Cancian toteaa.

Hän korostaa sodan päättymisen aikataulun olevan vielä epäselvä.

– Siksi Venäjä tulee olemaan myös jatkossa uhka ja autoritaarinen valtio, joka haluaa liittää toisille valtioille kuuluvia alueita Venäjään ja rakentaa uudelleen neuvostoaikaisen imperiumin.

Mark Cancian. www.csis.org

Mark Cancianin mukaan varsinkin Baltian maat ovat uhan alla tulevaisuudessa. Viime aikoina eri länsimaista on kuultu samanlaisia arvioita.

– Seuraavan 4–5 vuoden aikaikkunassa Venäjän asevoimat eivät kykene toteuttamaan suuria hyökkäysoperaatioita, mutta sen jälkeen heillä on kyvykkyydet sitä varten, Cancian varoittaa.

Viron pääministeri Kaja Kallas totesi tammikuussa Euroopalla olevan kolmesta viiteen vuoteen aikaa valmistautua siihen, että Venäjä laajentaa aggressiotaan Naton itärajalle. Norjan asevoimien komentaja on taas arvioinut, että sota Venäjän kanssa voisi olla edessä jo kahden tai kolmen vuoden kuluttua.

– Joten Suomen suurin sotilaallinen haaste ja uhka on Venäjä, Cancian summaa.

Amerikkalaisasiantuntija on perehtynyt Suomen ja Ruotsin puolustukseen ja maiden Nato-jäsenyyksiin. Hän laati jo syksyllä 2021 Naton laajenemisen vaikutuksia ja kustannuksia arvioivan raportin. Tuolloin Suomi ei ollut vielä puolustusliiton jäsen. Raportissa kuitenkin todettiin Suomen olevan demokraattisena, yhtenäisenä ja sotilaallisesti kyvykkäänä maana oivallinen jäsen Natoon.

Reilun parin vuoden takaisessa raportissa listattiin Suomen silloisia vahvuuksia ja heikkouksia Venäjän edessä ja pohdittiin, miten Suomea voitaisiin vahvistaa ja millaista apua Suomelle voitaisiin antaa. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä jutussa.

”Tervetuloa Nato-klubiin”

Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja siten puolustusliiton viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

– Tervetuloa klubiin. Naton jäsenenä Suomi saa tiettyjä hyötyjä, mutta teihin kohdistuu myös odotuksia. Ensinnäkin Suomen pitää pystyä puolustamaan itseään, ja mielestäni suomalaiset kykenevät tähän hyvin, Mark Cancian sanoo.

Asevelvollisuus tuottaa laajan reservin, johon kuuluu noin 870 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä.

Jäsenvaltioiden kansalliset puolustusmenot ovat tärkeä osa Naton puolustuksen kokonaisuutta. Jäsenenä Suomen puolustusmäärärahojen tulee olla vähintään kaksi prosenttia kansallisesta bruttokansantuotteesta. Suomi käyttää tänä vuonna puolustukseen 2,3 prosenttia bkt:sta. Puolustusmenot ovat nyt tavallista korkeammalla tasolla hävittäjähankintojen vuoksi.

Cancian huomauttaa Suomen olevan hieman jäljessä bkt-osuuden tavoitteesta. Kokonaiskuvaa tarkasteltaessa Suomi tekee hänen mielestään kuitenkin paljon oman ja yhteisen puolustuksen eteen.

Toisekseen Suomen odotetaan osallistuvan Naton toimintaan ja tehtäviin.

Viides artikla koskee vain yhteistä puolustusta. Sen ohella kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus lukeutuvat Naton päätehtäviin. Osallistuminen kriisinhallintaan, vakauden edistämiseen ja muihin viidennen artiklan ulkopuolisiin Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on vapaaehtoista.

Naton jäsenenä Suomi jatkaa harkintansa mukaisesti osallistumista Naton kriisinhallintatoimintaan. Kumppanimaana Suomi on osallistunut Naton kriisinhallintaoperaatioihin Länsi-Balkanilla, Afganistanissa ja Irakissa. Kahdeksan Hornet-hävittäjän lento-osasto on menossa tämän kesän aikana Romaniaan osallistumaan Naton ilmavalvontaoperaatioon.

– Suomella on vähän ammattisotilaita, mutta se ei haittaa. Komppanian tai ehkä pataljoonan lähettäminen operaatioihin riittää. Kukaan ei odota Suomen lähettävän prikaatia.

Suomi ja Naton uusi joukkorakenne

Suomen, kuten kaikkien muidenkin jäsenmaiden, velvollisuus on kuitenkin osallistua viidennen artiklan tehtäviin ja tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista tai liittolaisia.

Puolustusliitto on lisännyt uuden joukkorakenteensa myötä nopeammassa valmiudessa olevien  joukkojen määrää – kymmenen päivän valmiudessa 100 000, kuukauden valmiudessa 200 000 ja puolen vuoden valmiudessa 500 000 sotilasta. Myös puolustusliiton alueelliset operatiiviset suunnitelmat on uudistettu.

Suomen lippu nostettiin Nato-maiden joukkoon 4. huhtikuuta 2023 Brysselissä. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Suomen laaja reservi on koulutettu sodanajan tehtäviin, ja Suomen odotetaan osoittavan joukkoja uuden joukkorakenteen mukaisesti.

Julkisuudessa on pohdittu, miten suuri joukko sotilaita saadaan kasaan ja valmiuteen Suomessa. Virallisesti on todettu, että kyse olisi vain palkatusta henkilökunnasta ja vapaaehtoisista reserviläisistä. Varusmiespalveluksessa olevia ei aiota lähettää Nato-tehtäviin. Reserviläisten kohdalla mietityttää se, millaisin ehdoin, millaisilla sopimuksilla ja kuinka pitkään he ovat valmiudessa.

Laatu ratkaisee

Mark Cancianin mukaan Suomen suurin sotilaallinen vahvuus on asevelvollisuuden tuottamat suorituskykyiset joukot ja laaja reservi, joiden avulla on luotu uskottava ja ennaltaehkäisevä kynnys mahdollista voimankäyttöä vastaan.

Hän arvioi myös talvi- ja jatkosodan jättäneen muistijäljen Kremlin kabinetteihin. Tämä on etu Suomelle.

– Luulen, että venäläiset pelkäävät teitä suomalaisia. He eivät välttämättä halua ottaa uudestaan riskiä, Cancian toteaa viitaten Neuvostoliiton kokemiin koviin tappioihin kahdessa sodassa.

Pitkä itäraja on joka tapauksessa ongelma Suomen ja Naton puolustuksen kannalta. Cancian pohtii, miten nykyiset reserviläiset pärjäisivät mahdollisessa sodassa. Nykyinen kaupungeissa asuvien toimistotyöläisten sukupolvi ei ehkä omaa samanlaista taustaa ja valmiutta kuin heidän isovanhempansa, jotka torjuivat Neuvostoliiton hyökkäykset aikoinaan.

Hän ei ole kuitenkaan huolissaan ja viittaa suomalaisten maanpuolustustahtoon. Cancian korostaa reserviläisten taitojen, koulutuksen ja valmiuden ylläpitämisen tärkeyttä.

– Suomen puolustusvoimien laadun kehittäminen on tärkeää. Joukkoja on jo tarpeeksi.

Uskottava pelote

Tällä hetkellä rintamalinja Ukrainassa on hyvin staattinen. Eturivin asiantuntijoiden mukaan Venäjällä on kuitenkin nyt ylivoima ja aloite niin materiaalin, sotateollisuuden kuin miestenkin osalta. Hyökkääjä on kyennyt valtamaan hieman lisää alaa Ukrainassa, mutta miehistö- ja kalustotappiot ovat olleet massiivisia ja kaapatut alueet merkitykseltään vähäisiä.

Myös Ukraina kärsii tappioista ja huutavasta tykistöammus- sekä varustepulasta. Puolustajakaan ei ole onnistunut saavuttamaan juurikaan tavoitteitaan viime vuoden hyökkäysoperaatioissa.

Suomessa ja muissa Naton itäisen sivustan jäsenmaissa on seurattu tarkasti Venäjän taktiikoita ja sotatoimia. Mark Cancianin mukaan Suomen puolustus luo kuitenkin uskottavan pelotteen.

– Kyllä, luulen näin. Venäläisten sodankäynti ei ole ollut menestyksellistä Ukrainassa.

– Mutta toisaalta venäläisillä on nyt taistelutestattu ja kokenut armeija. Se on luultavasti kaikkein kokenein armeija maailmassa ukrainalaisten rinnalla jopa USA:n asevoimiin verrattuna. Ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan USA:n asevoimilla oli enemmän taistelukokemusta.

Venäläisiä sotilaita harjoituksessa Valko-Venäjällä. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT

Tällä hetkellä kaikki seuraavat miehittämättömien ilma-alusten roolia sodassa. Taistelukentällä ja rintamalinjojen takana käytetään paljon erilaisia droneja, pienempiä ja isompia.

– Nyt keskustellaan paljon siitä, millaiset dronet ovat tehokkaimpia. Mutta niiden tärkeydestä ja tehokkuudesta ei ole epäilyksiä. Dronet ovat myös monella tavalla korvikkeita tykistölle. Varsinkin pienempien dronejen nopea kehitys ja käyttö tulivat yllätyksenä monille, Mark Cancian sanoo.

Tämän lisäksi ilmatorjunta on noussut merkittävään rooliin. Venäläiset sotilaskoneet eivät lennä Ukrainan hallitsemien alueiden yllä, eivätkä ukrainalaiset koneet lennä Venäjän ilmatilassa. Se on yksinkertaisesti liian vaarallista.

– Droneja vastaan suunnattua ilmatorjuntaa ei ehkä osattu ottaa huomioon tarpeeksi ennen sotaa. Ukrainalaisilla on nyt paljon erilaisia järjestelmiä ja keinoja torjua lennokkien ohella risteilyohjuksia ja ballistisia ohjuksia, Cancian toteaa.

Amerikkalaisasiantuntija tarjoaa myös varoittavan esimerkin.

– Jos Suomi joutuisi konfliktiin Venäjää vastaan, Helsinkiin kohdistettaisiin ensimmäisen päivän aikana tämänkaltaisia hyökkäyksiä.

Kerrostettu ilma- ja ohjuspuolustus

Venäjä on käyttänyt valtavia määriä erityyppisiä ohjuksia Ukrainassa iskien muun muassa infrastruktuurikohteisiin suurissa asutuskeskuksissa.

Mark Cancianin mukaan puolustautuminen tällaisia hyökkäyksiä vastaan on mahdollista, mutta se ei ole yksinkertaista eikä halpaa. Monella maalla ei ole resursseja eikä kykyjä tätä varten. Tämä koskee osittain myös Suomea.

Hänen mukaansa ratkaisu on kerrostettu ilma- ja ohjuspuolustus erilaisine järjestelmineen. Myös elektroniset lennokkien torjuntajärjestelmät ovat tarpeellisia.

– Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on erittäin hyvä tietynlaisten uhkien, kuten ballististen ohjusten, lentokoneiden ja risteilyohjusten, torjuntaan. Patriot olisi hyvä osa Suomen puolustusarsenaalia.

Cancian kuitenkin korostaa, että ohjus- ja lennokkihyökkäysten torjumiseksi tarvitaan useita erilaisia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, kuten esimerkiksi NASAMS- ja IRIS-T SLM . Niiden käyttö torjuntatehtävissä on myös edullisempaa.

Patriot-järjestelmässä korkea hinta ohjusta kohden ja suhteellisen pieni määrä ohjuksia patterissa tarkoittavat sitä, että Patriotin käyttäjät eivät voi ampua jokaista kohdetta. Lisäksi yksittäisen patterin paketti suojaa suhteellisen pientä aluetta.

– Jos Patriotilla ampuu alas vihollisen kalliin lentokoneen, niin se kannattaa. Mutta jos sillä ampuu alas 20 000 euron arvoisen itsemurhalennokin, ei siinä ole järkeä.

Patriot-ilmatorjuntajärjestelmä. DPA / LEHTIKUVA

Ukrainalla kerrotaan olevan kolme täyttä Patriot-patteria tutkineen ja useine laukaisualustoineen. Niillä on onnistuttu pudottamaan Venäjän ”voittamattomiksi” julistettuja H-47M2 Kinzhal (Tikari) -ohjuksia ja hävittäjiä.

Suomessa maavoimien ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn uudeksi järjestelmäksi on valittu israelilaisen Rafael Advanced Defense Systemsin David’s Sling (Daavidin linko). Järjestelmä on valmistajan mukaan suunniteltu ampumaan alas lentokoneiden lisäksi taktisia ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja suurikaliiperisia raketteja. Järjestelmän on tarkoitus tulla operatiiviseen käyttöön Suomessa 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Cancian korostaa monipuolisen ilmatorjuntakaluston tärkeyttä, koska Nato ja USA voivat tarvittaessa toimittaa lisää ampumatarvikkeita nopeasti.

Puolustusmateriaalin ennakkovarastointi

Suomi ja USA allekirjoittivat viime joulukuussa puolustusyhteistyösopimuksen (DCA). Sen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa.

DCA-sopimus vahvistaa Suomen turvallisuutta, edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa sekä täydentää Nato-jäsenyyttä. Se käsittelee muun muassa joukkojen maahantuloon, materiaalin ennakkovarastointiin sekä verotukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.

Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun. Tämä ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti harjoituksissa.

Mark Cancian toteaakin, että Suomen kannattaa luoda ja rakentaa mekanismeja, joiden avulla Nato ja USA voivat täydentää ja vahvistaa puolustusta.

– USA on toteuttanut tällaisia toimia paljon Itä-Euroopassa. Olemme rakentaneet puolalaisten kanssa sotilasinfrastruktuuria, kuten lentotukikohtia ja satamia, jotta sinne voidaan lähettää nopeasti joukkoja, varusteita ja kalustoa.

– Tällä tavalla voidaan myös varastoida puolustusmateriaalia etukäteen. Näin on toimittu myös Etelä-Korean kanssa.

Vahvempi linkki Natoon

Mark Cancianin mukaan amerikkalaisen kaluston ja tarvikkeiden varastointi Suomessa ei ole edellytys sille, että Suomelle voidaan antaa tehokasta apua mahdollisessa sotatilanteessa, mutta siitä olisi todella paljon hyötyä.

– USA on toiminut tällä tavalla eri puolella Eurooppaa. Käsittääkseni tarkoituksena on siirtää näitä ennalta sijoitettuja varastoja syvemmälle Itä-Eurooppaan. Tällä hetkellä suurin osa varastoista on Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Italiassa.

Suomi tarvitsee todennäköisesti eniten tykistöammuksia ja muita ampumatarvikkeita.

– USA on miettinyt samaa asiaa Taiwanin kohdalla. Me olemme saattaneet varastoida saarelle etukäteen kalustoa, tarvikkeita ja paljon ammuksia. Teknisesti ne ovat USA:n omaisuutta, mutta sotatilanteessa saattaisimme antaa heille avaimet varastoihin ja todeta, että olkaapa hyvät.

– Näin voidaan toimia myös Suomessa. Siten Suomi sitoutuu entistä konkreettisemmalla tavalla Natoon. Se kasvattaa valmiutta sekä taistelukykyä mahdollisessa sotatilanteessa eikä vaadi joukkojen sijoittamista Suomeen.

Nato voisi myös tarjota Suomelle tukea ilma- ja ohjuspuolustuksessa sekä helikopteriosaston sijoittamisella Pohjois-Eurooppaan. Helikopterit voitaisiin siirtää tai lennättää esimerkiksi Saksasta ja sijoittaa ne Suomessa sijaitsevaan tukikohtaan tosipaikan tullen.

– Helikopterit järjestäisivät suomalaisille yksiköille kuljetusta ja auttaisivat niitä liikkumaan pitkän itärajan tuntumassa. Te ette tarvitse välttämättä lisää maajoukkoja, vaan niitä tukevia kykyjä. Osastoon voisi kuulua myös taisteluhelikoptereita, jotka lisäisivät tulivoimaa Venäjän hyökkäyksiä vastaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)