Verkkouutiset

USA:n ilmavoimien ilmatankkauskoneita Naton Trident Juncture 18 -harjoituksen tilaisuudessa Rovaniemellä. LEHTIKUVA / JOUNI LAAKSOMIES

Näin Nato-Suomea puolustettaisiin Venäjää vastaan

Amerikkalaisraportin mukaan Suomi suhtautuisi penseästi ulkomaisten joukkojen sijoittamiseen maahan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Naton laajenemisen vaikutuksia ja kustannuksia arvioivan amerikkalaisraportin mukaan Suomi olisi demokraattisena, yhtenäisenä ja sotilaallisesti kyvykkäänä maana oivallinen jäsen Natoon. Suomea kuvataan kuitenkin ”erittäin alttiiksi Venäjän sotilaallisille uhille”.

Raportissa listataan Suomen vahvuuksia ja heikkouksia Venäjän edessä ja pohditaan, miten Suomea voitaisiin vahvistaa ja millaista apua Suomelle voitaisiin antaa. Raportissa tunnistetaan, että Suomi ei ulko- ja sisäpoliittisista syistä suhtautuisi todennäköisesti kovinkaan myönteisesti Nato-joukkojen läsnäoloon maassa. Suurinta apua Suomi tarvitsisi ilmapuolustuksessa, vastahyökkäyskyvyissä ja pohjoisen syrjäseutujen puolustamisessa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Suomen lisäksi raportissa käsitellään Ruotsin ja myös Ukrainan, Georgian ja Bosnia-Herzegovinan mahdollisia Nato-jäsenyyksiä.

Arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) tästä löytyvä raportti on valmistunut viime vuoden syyskuussa. Se on noussut viime aikoina toistuvasti uudelleen esiin suomalaisessa ja ruotsalaisessa turvallisuuspolitiikan keskustelussa.

Politiikkaan raportissa ei puututa.

– Päätökset Naton laajenemisesta ovat hyvin poliittisia ja tässä raportissa ei otettu tällaiseen harkintaan kantaa. Sotilaallisten kykyjen tarpeet ja niihin liittyvät kustannukset ovat kuitenkin tärkeä osa laajenemista koskevia päätöksiä. Siksi tässä hankkeessa suositellaan, että Nato kehittää ja harkitsee selkeästi sotilaallisia tarpeita ja niihin liittyviä 5. artiklan vaatimusten täyttämisen edellyttämiä kustannuksia osana kaikkia tulevaisuuden laajenemisprosesseja, raportissa todetaan.

Raportin mielenkiintoisinta antia ovat arviot siitä, mitä Nato-Suomen puolustaminen Venäjältä vaatisi puolustusliitolta ja Yhdysvalloilta ja miten Nato todennäköisesti vahvistaisi Suomen puolustusta.

Raportin on laatinut CSIS:n vanhempi neuvontaja ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, Yhdysvaltain merijalkaväen eversti (evp.) Mark Cancian.

Asevoimia ei ajettu alas

CSIS:n raportissa todetaan Suomen perustavan sotilaallisen strategiansa siihen, että se puolustautuu tarvittaessa itse ilman ulkopuolista apua. Tässä nähdään ero Ruotsiin, joka raportin mukaan lähtee puolustuspolitiikassaan siitä, että muualta saadaan lopulta apua.

Suomen sotilaalliset haasteet ovat Mark Cancianin mukaan sidoksissa maantieteeseen. Pitkän Venäjän vastaisen rajan ja strategisesti tärkeiden Pietarin ja Kuolan Niemimaan läheisyyden vuoksi sotilaallinen toiminta Suomessa on raportin mukaan Venäjälle herkkä asia.

Suomen pohjoinen sijainti merkitsee taas sitä, että Naton sotilaallinen voima sijaitsee verrattain kaukana ja vahvistusten tulisi kulkea konfliktissa vaarallisen Itämeren yli joko vesi- tai ilmateitse.

Suomen puolustamisen maantieteellisiksi eduiksi lasketaan metsäinen maasto, jossa järviä ja soita on runsaasti. Tämän arvioidaan tekevän suurien joukko-osastojen siirtämisestä vaikeaa. Toisaalta amerikkalaisraportissa huomautetaan, että valtaosa Suomen väestöstä elää rannikkoseuduilla, joiden maasto soveltuu paremmin sotilaallisiin operaatioihin.

Yhdysvalloista on totuttu kuulemaan kiitosta siitä, ettei Suomi ajanut monen muun Euroopan maan tapaan asevoimiaan ja niin sanotun kovan sodankäynnin kykyjään alas kylmän sodan jälkeen. CSIS:n raportti ei ole tässä poikkeus.  Raportissa pohditaan kuitenkin myös, miten nykyiset reserviläiset pärjäisivät Venäjän ammattijoukkoja vastaan.

– Vaikka suomalaisten maanpuolustustahtoa ei voikaan kyseenalaistaa, on heidän valmiutensa tehdä niin epävarmaa. Nykyinen kaupungeissa asuvien toimistotyöläisten sukupolvi ei ehkä omaa samanlaista taustaa ja valmiutta kuin heidän isovanhempansa, jotka torjuivat Neuvostoliiton hyökkäykset kahdessa sodassa, Mark Cancian kirjoittaa.

Nato-Suomen puolustaminen

Mark Cancian arvioi, että Suomi ei todennäköisesti olisi valmis ulkopoliittisista syistä hyväksymään maahan suurta määrää ulkomaisia joukkoja. Raportissa huomautetaan, että monet ulkopuoliset asiantuntijat ovat lisäksi muutenkin sitä mieltä, että Suomen nykyiset joukot olisivat riittävät rauhanajan Nato-jäsenelle.

Eräänä riskinä mainitaan Venäjän hyökkäys jollekin heikosti puolustettavissa olevalle alueelle kuten esimerkiksi Ahvenanmaalle. Vastahyökkäystä vaativa tilanne olisi Cancianin mukaan Suomen puolustusvoimille hankala paikka. Myös ilmapuolustuksessa nähdään aukkoja.

– Suomi on pahasti alttiina Venäjän ilma- ja ohjushyökkäykselle. Siltä puuttuu suuret ilmavoimat ja sen nykyiset koneet eivät pärjää kaikkein nykyaikaisimmille venäläisjärjestelmille. Suomi saattaakin monien muiden pienempien maiden tapaan olla tilanteessa, jossa sillä ei enää ole varaa ylläpitää ilmavoimia, jotka pärjäävät suurvaltaa vastaan. Suomella on rajallinen ilmapuolustus eikä lainkaan ohjuspuolustusta – tosin se kompensoi asiaa harhauttamalla ja suojaamalla.

Tältä osin on hyvä muistaa, että raportti on kirjoitettu ennen kuin 64 F-35-hävittäjän kauppa vahvistui Suomen HX-hankkeessa.

Mark Cancianin mukaan eräs Naton lähestymistapa Suomen puolustamiseen olisi tarjota ilmavoimien ja ohjuspuolustuksen tukea.

– Tällainen puolustus kompensoisi Suomen suurinta sotilaallista heikkoutta tarjoamalla tulivoimaa Venäjän tunkeutumisen varalta. Tässä tilanteessa Naton ilmavoimat ja tulituki maassa liittyisivät Suomen maajoukkoihin ja loisivat voimakkaan vastaiskun.

Tämän todetaan toimineen monta kertaa aiemminkin lähihistoriassa. Mark Cancianin mukaan tällaisen lähestymistavan lisäetuna olisi se, että se vaatisi suhteellisen pientä ulkomaista jalanjälkeä Suomessa rauhan aikana.

Vähimmäispidäke

Raportissa puhutaan Naton ”vähimmäispidäkkeestä” Suomessa. Siihen kuuluisi ilmatuen lisäksi muun muassa avun vastaanottamiseen liittyvän infrastruktuurin kehittämistä.

Ilma- ja ohjustorjunnan kehittämistä kuvataan haastavaksi. Ihanteellisessa tilanteessa maassa olisi raportin mukaan jo valmiiksi Naton yksiköitä, jotka kykenisivät toimimaan heti konfliktin alkaessa. Se vaatisi kuitenkin poliittisesti hankalaksi arvioitua pysyvää Naton läsnäoloa.

Kuvatussa vähimmäispidäkkeen skenaariossa Suomessa kierrätettäisiin Naton sotilasneuvonantajia, jotka auttaisivat kehittämään Suomen puolustusvoimien toimintaa. Myös harjoitustoimintaa laajennettaisiin. Kriisissä ilmatukea tulisi käytännössä Yhdysvalloilta ja myös muilta Naton jäseniltä. Järjestelyjen kertakustannuksiksi Yhdysvalloille lasketaan reilut miljardi dollaria ja vuotuisiksi kustannuksiksi noin 730 miljoonaa dollaria.

Laaja ohjelma

CSIS:n raportissa arvioidaan myös, mitä laajempi Naton puolustusohjelma merkitsisi Suomessa. Tässä skenaariossa vähimmäispidäkkeeseen lisättäisiin joukkoja ja kalustoa, jotka lisäävät puolustusvoimien tulivoimaa ja iskukykyä. Tavoitteena olisi muun muassa parantaa Suomen kykyä puolustaa harvaan asuttuja alueita maan pohjoisosissa.

Mark Cancianin mukaan Suomeen sijoitettaisiin ennakolta varusteet kahdelle tykistöprikaatille. Niillä Suomi saisi lisää pitkän kantaman tykistö- ja ohjuskykyjä.

Raportissa arvioidaan että yhden ylimääräisen helikopteriosaston sijoittaminen Pohjois-Euroopan parantaisi huomattavasti Suomen asemaa mahdollisessa konfliktissa.

– Kriisissä tämä yksikkö järjestäisi kuljetusta ja tulivoimaa suomalaisille yksiköille, jotka liikkuvat pohjoisilla alueilla vastaamassa Venäjän hyökkäyksiin. Se olisi käytettävissä myös ruotsalaisille vastaavaan toimintaan. Yksikkö voisi toimia konfliktin myöhemmässä vaiheessa, kun Venäjän ilmapuolustuksia on verotettu, koska mikään Venäjän tunkeutuminen näille syrjäseuduille ei olisi ratkaiseva.

Tällaisen laajemman puolustusohjelman kertakustannuksiksi Yhdysvalloille lasketaan 5,2 miljardia dollaria ja vuosittaisiksi kustannuksiksi 550 miljoonaa dollaria.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)