Yhdysvaltain kerrotaan pysäyttäneen vaivihkaa osan asetoimituksista Euroopan maille, sillä puolustusministeriö Pentagon pyrkii kasvattamaan omia varastojaan osana ”Amerikka ensin”-politiikkaa.
Muutos havaittiin Atlantic-lehden mukaan ensin Tanskassa, joka oli neuvotellut miljardeja euroja maksavien ilmatorjuntajärjestelmien hankinnasta ranskalaisten ja amerikkalaisten kanssa. Määräajan lähestyessä Pentagonin kiinnostus hanketta kohtaan yllättäen katosi.
Yhdysvallat ei halunnutkaan myydä Patriot-torjuntaohjuksia, sillä niistä oli pulaa korkean kysynnän vuoksi. Yhdysvaltain katsottiin tarvitsevan niitä ensisijaisesti itselleen.
Tiedot perustuvat nimettömiin puolustushallinnon lähteisiin, jotka kuvailevat aihetta arkaluontoiseksi ja jatkuvasti kehittyväksi. Linjanmuutos ilmeisesti koskee myös muita asejärjestelmiä, joita Valkoinen talo haluaa varastoida mahdollisia konflikteja varten.
Pentagonista arvioidaan, että Yhdysvalloilla on tällä hetkellä vain 25 prosenttia tarvitsemistaan torjuntaohjuksista. Patriot lukeutuu maailman edistyksellisimpiin ilmatorjuntajärjestelmiin, joten sitä kaivataan niin Ukrainassa, Nato-maissa kuin Lähi-idän valtioissakin.
Tanska päätti lopulta ostaa pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksia ranskalais-italialaiselta yhtiöltä ja keskipitkän kantaman ohjuksia Norjasta, Saksasta tai Ranskasta. Noin kahdeksan miljardin euron asehankinta oli Tanskan historian suurin.
Merijalkaväen evp-eversti ja CSIS-ajatuspajan tutkija Mark Cancian katsoo Valkoisen talon linjassa olevan riskejä Yhdysvaltain vaikutusvallan kannalta. Presidentti Donald Trumpin hallinto kehottaa Nato-maita vahvistamaan puolustustaan, mutta ilmeisesti kieltäytyy joistakin asekaupoista.
– Sanomme eurooppalaisille, että lähettäkää Ukrainaan aseita ja ostakaa niiden tilalle muuta. Mutta sitten sanomme: ette saakaan niitä, Cancian ihmettelee.
