Unkarin 12. huhtikuuta järjestettävät parlamenttivaalit ratkaisevat maan sisäpoliittisen suunnan, mutta myös heijastuvat merkittävästi Euroopan edellytyksiin tukea Ukrainaa sen puolustautuessa Venäjän täysimittaiselta hyökkäykseltä, todetaan Ruotsin ulkopoliittisen instituutin tuoreessa analyysissa.
Eurooppalaisittain parhaassa tapauksessa vaalitulos voisi tuoreen ruotsalaisanalyysin mukaan mahdollistaa Unkarin rakentavan roolin suhteessa Ukrainaan. Useat muut skenaariot saattaisivat sen sijaan entisestään syventää EU:n sisäisiä jakolinjoja ja horjuttaa Euroopan yhteistä rintamaa aggressiivista Venäjää vastaan, tutkijat Klara Lindström ja Daniel Hegedüs arvioivat.
Pääministeri Viktor Orbánin ja hänen Fidesz-puolueensa 16 vuotta kestäneellä valtakaudella Unkari on yhä useammin jarruttanut EU:n päätöksentekoa, estänyt Venäjään kohdistuvia pakotteita, viivästyttänyt EU:n rahoitustukea Ukrainalle ja haastanut unionin institutionaalista yhtenäisyyttä.
Viimeaikaisissa mielipidemittauksissa nykyhallintoa lähellä olevat tutkimuslaitokset ovat raportoineet Fideszin niukasta mutta vakaasta etumatkasta, kun taas riippumattomat kyselyt kertovat karismaattiseksi kuvatun Péter Magyarin johtaman keskustaoikeistolaisen oppositiopuolue Tiszan olevan selvästi edellä. Yhdessä tarkasteltuina mittaustulokset näyttäisivät tällä hetkellä enteilevän Tiszan voittoa.
Tisza on vaalikampanjassaan keskittynyt Unkarin sisäisiin ongelmiin, kuten talouskasvun pysähtymiseen, inflaatioon, julkisten palveluiden heikkenemiseen ja Orbánin lähipiiriä riivaaviin korruptioskandaaleihin. Fidesz puolestaan painottaa ulkopolitiikkaa ja väittää Orbánin olevan ainoa henkilö, joka kykenee luotsaamaan maata myrskyisinä ja vaarallisina aikoina. Fideszin yltiöpopulistisessa narratiivissa EU:n väitetään uhkaavan Unkarin itsemääräämisoikeutta ja maan kriittisimmäksi turvallisuusuhaksi nimetään Ukraina.
Viisi skenaariota
Ruotsalaisanalyysissa kuvataan viisi mahdollista skenaariota ja arvioidaan niiden mahdollisia sisä- ja ulkopoliittisia vaikutuksia.
Ensimmäisessä skenaariossa Magyarin johtama Tisza saavuttaisi selkeän vaalivoiton ja saisi taakseen vakaan parlamentaarisen enemmistön. Tämä edellyttäisi, että nykyiset kannatusluvut säilyvät eikä äänestysprosessissa tapahdu laajamittaisia väärinkäytöksiä.
Tisza-vetoinen hallitus perisi syvälle juurrutetun järjestelmän, jossa useat keskeiset instituutiot, kuten perustuslakituomioistuin, syyttäjälaitos ja presidentti, olisivat edelleen Fideszille lojaalien toimijoiden hallussa. Vaikka tämä rajoittaisi nopeiden uudistusten mahdollisuuksia, uusi hallitus voisi silti käynnistää EU-suhteidensa normalisoinnin ja siirtyä yhteistyöhakuisempaan päätöksentekoon.
– Ukrainan ja EU:n näkökulmasta tämä on selvästi myönteisin vaihtoehto: Unkarin jarruttava rooli todennäköisesti päättyisi, ja maa voisi luopua veto-oikeuden käytöstä Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen seuraavassa vaiheessa, Lindström ja Hegedüs toteavat.
Toisessa skenaariossa Tisza saisi suurimman äänipotin, mutta ei parlamenttienemmistöä. Tämä saattaisi johtaa tilanteeseen, jossa mikään poliittinen koalitio ei pysty muodostamaan hallitusta. Presidentti Tamás Sulyok voisi tällöin antaa Orbánille mandaatin yrittää hallituksen muodostamista, mikä avaisi mahdollisuuden Fideszin ja äärioikeistolaisen Mi Hazánk -puolueen yhteistyölle. Skenaario sisältää merkittäviä riskejä: poliittinen epävarmuus voisi viivästyttää päätöksiä EU:n tuesta Ukrainalle ja kärjistää Ukrainan vastaisia mielialoja Unkarissa.
Kremlin tulkki
Kolmas skenaario tarkoittaisi Fideszin turvautumista laajamittaiseen vaalivilppiin. Se muodostaisi EU:lle vakavan institutionaalisen kriisin ja kyseenalaistaisi unionin sitoutumisen demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Ukrainan kannalta tämä olisi todennäköisesti haitallisin vaihtoehto: kansainvälisesti eristyneempi Unkari voisi liittoutua yhä tiiviimmin Ukrainalle vihamielisten toimijoiden kanssa.
Neljännessä skenaariossa Fidesz muokkaisi kahden kolmasosan määräenemmistönsä turvin siten, että presidentin valta vahvistuisi ja parlamentin heikentyisi. Toinen vaihtoehto olisi poikkeustilan julistaminen, jolloin vaaleja voitaisiin lykätä tai niiden tulokset mitätöidä. Tämä johtaisi todennäköisesti laajoihin sisäisiin protesteihin Unkarissa.
Ruotsalaisanalyysin viides ja viimeinen skenaario on Fideszin voitto ilman merkittävää vaalivilppiä. Niin voisi käydä, jos Orbánin kampanjointi ulkoisilla uhkakuvilla kantaisi hedelmää tai jos sisäiset ristiriidat heikentäisivät oppositiota. Tämä olisi tietenkin omiaan vahvistamaan Orbánin neuvotteluasemaa EU:ssa ja soisi hänelle mahdollisuuden jatkaa nykyistä, Ukrainan kannalta vahingollista ja Kremlin intressejä myötäilevää linjaansa.
Näiden skenaarioiden valossa eurooppalaisten päättäjien olisi Lindströmin ja Hegedüsin mielestä toimittava ennakoivasti ja strategisesti. EU:n perussopimuksen artikla, joka mahdollistaa jäsenvaltion äänioikeuden jäädyttämisen, on siirrettävä teoriasta käytäntöön. He voisivat myös valmistautua järjestämään epävirallisia Eurooppa-neuvoston kokouksia ilman Unkaria viestittääkseen, että unionin jäsenvaltiot, jotka rikkovat vilpittömän yhteistyön periaatetta, voidaan sulkea strategisesti merkittävien keskustelujen ulkopuolelle.
Lisäksi EU-johtajien tulisi heidän mukaansa selkeästi viestittää, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj voi säilyttää luottamuksensa vain, jos sen vaalitarkkailijat Unkarissa toimivat puolueettomasti ja tosiasioiden pohjalta. Vladimir Putinin entisen tulkin Darja Bojarskajan asema Etyjin vaalitarkkailijoiden seniorineuvonantajana ei tätä luottamusta ainakaan erityisesti edistä, Lindström ja Hegedüs korostavat.