Unkarin riippumaton media kiinnitti kesällä huomiota päällisin puolin tavalliseen propagandauutiseen. Siinä Venäjän sotilastiedustelu SVR kertoi Euroopan unionin suunnittelevan pääministeri Viktor Orbánin hallinnon kaatamista Unkarin ensi kevään parlamenttivaaleissa.
Propagandassa väitettiin, että Ursula Von der Leyenin johtama komissio vastaisi operaation toteutuksesta, ja että Ukraina olisi vahvasti mukana suunnitelmassa. Rahat tulisivat eri lähteistä, kuten Saksasta ja Norjasta.
Unkarin valtiollinen uutistoimisto MTI julkaisi ”uutisen” sellaisenaan ilman mitään viittausta lähteeseen. MTI tuli paljastaneeksi, että Venäjän tiedustelupalvelulla on suora pääsy Unkarin valtiolliseen mediaan.
– Unkarin julkinen media koordinoi toimintansa täysin Venäjän kanssa. Sisällöt vastaavat Kremlin narratiivia, joskus jopa sanasta sanaan, tunnettu unkarilainen turvallisuuteen ja Venäjään erikoistunut tutkija, professori András Rácz sanoo Verkkouutisille.
Näyte Unkarin ja Venäjän läheisistä suhteista saatiin vuosi sitten Kiinan suurlähetystön järjestämillä juhlilla. Unkarin armeijan korkea edustaja tapasi juhlissa Venäjän sotilasasiamiehen Oleg Smirnovin, jonka kanssa hänen nähtiin keskustelevan.
Tapahtunut rikkoi räikeästi Naton protokollaa. Riippumaton unkarilainen tutkivan journalismin VSquare-uutissivusto sai tiedon asiasta.
– Tapaaminen aiheutti huolta Nato-liittolaisten keskuudessa, koska tällaiset keskustelut katsotaan puolustusliitossa sopimattomiksi, kertoi tapahtumassa ollut nimetön lähde VSquarelle.
Yleinen käsitys on, että sotilasasiamies kuuluu GRU:hun eli maan sotilastiedusteluun, ja on siten vakooja.
Venäjän sotilasasiamies Budapestissa vaihtui pian episodin jälkeen ja virkaan nimitettiin Smirnovin viransijaisena toiminut Aleksei Zarudnev. Myös hänellä on GRU-tausta.
Venäjän Budapestin lähetystössä työskenteleekin neljä kertaa enemmän diplomaatteja kuin esimerkiksi Puolassa. Heitä on 45, mutta Puolassa vain yksitoista. Unkari on myös ainoa EU-maa, joka ei lähettänyt Venäjän sotilasasiamiestä kotiin maan hyökättyä Ukrainaan.
Unkarilainen tutkivan journalismin sivusto Direct 36 sekä Bellingcat-ryhmä ovat selvittäneet pitkään Venäjän turvallisuuspalvelun toimintaa Unkarissa. Venäjän uskotaan käyttäneen Unkaria logistisena keskuksena, josta käsin operaatioita on suunniteltu ja valmisteltu.
Unkarin sijainti keskellä Eurooppaa idän ja lännen välissä on ihanteellinen. Bellingcat-verkosto selvitti, että muun muassa 2014 Tsekissä tapahtuneen suuren ammusvaraston räjäytyksen takana olleista GRU:n yksikkö 29155:nalueelle diplomaatteina Unkarin kautta.
Sama GRU:n ryhmä yhdistettiin 2015 Bulgariassa tapahtuneeseen asetehtaan johtaja Emilian Gebrevin myrkytysyritykseen sekä muutamaa vuotta myöhemmin Britanniassa Salisburyssa tapahtuneeseen entisen GRU-upseerin ja loikkarin Sergei Skripalin murhan yritykseen novitshok-myrkyllä.
Matkalippujen perusteella teosta syytetyt GRU:n upseerit Aleksander Mishkin ja Anatoli Tshepiga tulivat Schengen-alueelle jo 2014. Kaikki tapaukset olivat GRU:n ulkomaan operaatioihin erikoistuneen yksikön 29155:n työtä.
Bellingcat sai selville, että Venäjän nykyinen Budapestin lähetystön sotilasasiamies Zarudnev toimi lokakuussa 2014 toisena sotilasasiamiehenä Budapestissa, kun kaksi GRU:n 29155 yksikön agenttia pysähtyi Budapestin lähetystössä matkallaan Tshekkiin, jossa parin päivän päästä räjähti suuri ammusvarasto tappaen kaksi ihmistä.
– Unkari on ihanteellinen paikka Venäjälle. Kyse on Nato-maasta, jolla on Venäjälle ystävällismielinen johto. Unkari on ainoa EU-Nato maa, jossa Venäjän vaikutus on merkittävä, Rácz sanoo.
Hän viittaa Unkarin puolustusministeriin Kristóf Szalay-Bobrovniczkiin, joka omisti ennen ministeriksi ryhtymistään Venäjän valtion kanssa tehtaan, jossa valmistettiin junanvaunuja. Hän myi osuutensa yhteisyrityksestä ryhtyessään ministeriksi. Siitä ole tietoa, kenelle osuus myytiin, ja oliko kyse bulvaanista.
– On ennenkuulumatonta, että Nato-maan puolustusministerinä on tällainen henkilö, jolla on ollut yritystoimintaa Venäjän valtion kanssa alalla, joka katsotaan osaksi puolustusteollisuutta, professori toteaa.
Unkarista käsin diplomaattisuojan alla vapaasti matkaavat GRU:n edustajat ovat riski myös lähialueille. Venäjän vaikuttaminen muun muassa Moldovan ja Romanian vaaleihin on ollut merkittävää. Myös monet EU-maissa tehdyt sabotaasi-iskut on yhdistetty Venäjään.
Viime vuonna Puolassa, Saksassa ja Baltiassa DHL:n kuriiripostista löydettiin räjähteitä, Liettuassa poltettiin IKEA:n ostoskeskus viime maaliskuussa. Liettuan viranomaisten mukaan molempien iskujen taustalta löytyy GRU. Venäjä kiistää kaiken osallisuuden.
Tällaiset iskut ovat osa Moskovan hybridisotaa EU:ta vastaan. Se vaatii alueella toimivia henkilöitä. GRU:n tiedetään myös kouluttaneen äärioikeistolaisia ryhmiä Unkarissa.
Unkarin on väitetty toimineen jo pitkään Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden porttina EU-alueelle. Väitteelle on myös katetta.
Miten Unkari on ”vuotanut”
Vuonna 2012 Viktor Orbánin hallitus alkoi myöntää niin sanottuja kultaisia viisumeja kiinteistö- tai valtion velkakirjasijoituksia vastaan. Viisumeita välitti viisi eri veroparatiiseihin rekisteröityä yhtiötä, joiden takaa löytyi Unkarin hallintoa lähellä olevia henkilöitä.
Ohjelman kautta myönnettiin noin 20 000 viisumia. Osan uskotaan menneen FSB:n ja GRU:n jäsenille, mutta saajien henkilöllisyydet salattiin. Unkari joutui lopulta lopettamaan ohjelman 2017 EU:n kovan kritiikin vuoksi. Viisumeiden myöntämisestä tulleet miljardin euron käsittelymaksut katosivat. Andràs Ráczin mukaan kyse oli myös mittavasta korruptiosta.
Myöhemmin muun muassa Novaja Gazeta ja unkarilaistoimittajat saivat selville, että viisumeita oli myönnetty useille Venäjän turvallisuuspalveluun ja mafiaan liitetyille henkilöille.
Samoihin aikoihin Unkarin hallitus lanseerasi myös ulkounkarilaisille räätälöidyn kansalaisuusohjelman. Siinä hakija sai Unkarin kansalaisuuden, jos omasi edes etäisiä unkarilaisia juuria. Vaatimukset olivat löysät eikä hakijan tarvinnut osata kieltä. Rácz kertoo, että Unkariin uskotaan muuttaneen ohjelman avulla Ukrainan kautta sekä Venäjän turvallisuuspalvelun että järjestäytyneen rikollisuuden väkeä.
Kolmas huolta herättänyt operaatio oli Neuvostoliiton perua olevan Venäjän investointipankin pääkonttorin muutto Moskovasta Budapestiin 2021. Pankki nautti diplomaattista koskemattomuutta, ja sen pääjohtajana toimi Nikolai Kosov, jonka isä työskenteli Budapestissa 70-luvulla KGB:n paikallisena johtajana.
Sekä EU että Yhdysvallat pitivät pankkia turvallisuusriskinä. IIP joutui lähtemään takaisin Moskovaan 2023, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto asetti sille pakotteita.
Yhdysvallat oli painostanut Unkaria jo vuosia jättämään pankki ja asettamaan sille pakotteita.
– Sen toiminnasta ei saatu kunnon tietoa, käytettiinkö sitä maahantuloon vai ei, mutta vahvoja epäilyjä oli. Sen sijaan tiedettiin, että pankki toimi massiivisena rahanpesukoneena, toteaa András Rácz, joka selvitti tuolloin pankin toimintaa USA:n hallinnolle.
Rahanpesuun pankki oli ihanteellinen. Se nautti diplomaattista koskemattomuutta, ja sillä oli lupa käsitellä käteistä.
Unkarista näyttää Orbánin 15 vuoden valtakauden aikana tulleen Venäjälle hyvin tärkeä liittolainen. Rácz kertoo tästä esimerkkinä Suomen Nato-jäsenyyden.
– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien viivyttäminen oli hyvin selkeä Venäjän operaatio, asiantuntija toteaa.
Hänen mukaansa Turkilla oli selkeät perusteet hidastaa varsinkin Ruotsin jäsenyyttä. Sen sijaan Unkari ei esittänyt mitään kunnon motiivia toiminnalleen. Rácz alleviivaa, että kyseessä oli vain ja ainoastaan Venäjän etu, koska Ruotsi ja Suomi tekivät Natosta selvästi vahvemman.
Hän sanoo monien asiantuntijoiden myös Unkarissa ihmetelleen maan toimintaa.
Rácz alleviivaa Venäjän käyttävän Unkaria alustana erilaisille operaatioille ja propagandalle. Unkari on ystävällismielinen maa, jossa operaatioita voidaan valmistella diplomaattisen suojan turvin, ja jonka mediassa voidaan julkaista Venäjän näkemyksiä. Näitä Venäjä voi sitten käyttää omassa mediassaan EU-maa Unkarin kertomina uutisina.
Ilmiö näkyy myös esimerkiksi EU:n niin sanotun rauhanrahaston valmistelussa. Rahasto on kerätty EU:n ulkopuolisista varoista ja sillä on tarkoitus korvata aseapu Ukrainaa auttaneille maille, kuten Suomelle. Unkari ei ole antanut Ukrainalle aseita eikä ole oikeutettu rahaston varoihin, mutta sen veto-oikeus on estänyt korvaukset muille jäsenmaille. Tämäkin näyttäisi palvelevan vain Venäjän etua.
Kun EU:ssa keskustellaan Venäjän politiikasta, Unkari ei avoimesti tue Venäjää, mutta se vetäytyy syrjään.
– Unkari on haluton toimimaan. Tällä hands off -taktiikalla se heikentää EU:n ulkopolitiikkaa, Rácz toteaa.
Viktor Orbánin päämotiivi on kuitenkin kotimaan politiikka. EU on arvostellut Unkaria pitkään demokratian ja oikeusvaltion romuttamisesta ja takavarikoinut sen EU-tuet.
Kotiyleisölle Orbánin oli kuitenkin kehystettävä tämä tarina uudelleen. Orbánin versiossa EU on paha, koska se tukee Ukrainaa ja sotaa. Ja Unkari on hyvä koska se ei tue Ukrainaa eikä sotaa. Unkari on rauhan asialla ja EU sodan. Tätä tarinaa Unkarin propaganda toistaa äänestäjille.
Orbánin tarinassa EU on takavarikoinut Unkarin tuet, ja antaa ne Ukrainalle, jotta se voi sotia. Propaganda esittää Ukrainan vihollisena. Orbán vastustaa kiivaasti Ukrainan EU-jäsenyyttä. Se esittää naapurin apokalyptisenä uhkana, jonka pääsy EU:hun vetää koko Euroopan sotaan. Unkarin retoriikka Ukrainaa kohtaan on koventunut selvästi viime aikoina.
Unkarin aiemmissa vaaleissa äänestäjää on peloteltu pakolaisilla, nyt Ukraina on ottanut pakolaisten paikan absoluuttisena pahana. Viktor Orbán on taas ainoa, joka voi pelastaa Unkarin.
– Orbán eskaloi tätä tarinaa, ja kannattajat näyttävät uskovan siihen, Rácz toteaa.
Unkarin pääministeri yrittää hänen mukaansa ilmeisesti provosoida Ukrainaa, että se tekisi jotain tyhmää.
– Sitten he voisivat käyttää tätä propagandassaan. Mutta näyttäisi, että Volodymyr Zelenskyi ymmärtää tämän eikä provosoidu, professori jatkaa.
Unkarissa on ensi keväänä parlamenttivaalit. Tällä hetkellä hallitseva puolue on selvästi epäsuositumpi kuin suurin oppositiopuolue Tisza. Venäjä ei aikone luopua Unkarista helpolla. Odotettavissa on massiivista vaikuttamista.
Onko Unkari siis toiminut Venäjän Troijan hevosena, ja onko Unkari nykyisellään turvallisuusuhka Euroopan unionille ja Natolle?
Kumpaankin András Rácz vastaa myöntävästi.
