Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Turkin päättäjien suhtautumisesta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen ei ole uutta tietoa:
– Keskustelut jatkuvat Turkin kanssa edelleen ja myös muiden Naton jäsenmaiden kanssa. Katsotaan, miten prosessi tästä seuraavaksi etenee. Tälle viikolle ajoittuisivat sekä Suomen että Ruotsin jäsenhakemusten jättämiset ja sitten loppuviikosta vielä mahdolliset keskustelut Naton kanssa, Haavisto kommentoi prosessia Verkkouutisille eduskunnassa.
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin viime viikolla esittämä näkemys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä virheenä on herättänyt hämmennystä, mutta monet ovat arvioineet, ettei Turkki pyri kuitenkaan estämään Suomen ja Ruotsin liittymistä.
Ulkoministeri arvioi Suomen jättävän Nato-hakemuksen keskiviikkona:
– Olemme sanoneet sekä Ruotsille että Natolle, että edukunnalle on varattava kaikki se aika, minkä se tarvitsee. Keskustelu voi tänään jatkua mahdollisesti myöhään yöhön, äänestykset olisivat ehkä huomenna, minkä jälkeen vaaditaan vielä presidentin ja valtioneuvoston päätöksiä. Keskiviikko voisi olla mahdollinen päivä jättää Nato-hakemus.
Haaviston mukaan ei ole käytännön ongelmaa, vaikka Suomi ja Ruotsi jättäisivät hakemuksensa eri aikaan, vaikkakin yhteinen ajoitus olisi toki ”symbolisesti tärkeä asia”. Ruotsi saattaa jättää hakemuksensa jo tiistaina.
Haavisto toteaa lisäksi tasavallan presidentin Sauli Niinistön olevan tiistaina Ruotsissa ja valtioneuvoston Suomessa, mistä saattaisi myös tulla päätöksentekoprosessiin joitain käytännön haasteita.
Haaviston mukaan Nato käsittelisi Suomen ja Ruotsin hakemukset käytännössä kuitenkin samanaikaisesti:
– Nato käsittelee ne varmaan yhdessä ja todennäköisesti samalle päivälle ajoittuvat myös neuvottelut ja keskustelut Naton kanssa. Niille on Nato varannut molemmille maille erikseen kolmisen tuntia.
Haaviston mukaan ei ole olemassa käytännön esteitä, etteikö tämä voisi tapahtua jo loppuviikosta. Asiasta ei ole kuitenkaan lopullista päätöstä.
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Turkin lisäksi ei ole tällä hetkellä tiettävästi muita jäsenmaita, jotka yrittäisivät laittaa kapuloita tavalla tai toisella Suomen Nato-rattaisiin. Haaviston mukaan Kroatian ja Slovenian kohdalla epäselvyyksiin on saatu jo vastaukset.
– Tiedossa ei ole tällä hetkellä muita (Turkin lisäksi), mutta näitä voi tulla.
Haavisto toteaa, että vaikka monet Naton 30 jäsenmaista suorastaan kilpailevat siitä, kuka pääsee ensinnä ratifioimaan, jäsenyyden toteutumisen kannalta ratkaisevia ovat viimeiset ratifioinnit.
Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisen aikataulua Haavisto arvioi nyt näin:
– Optimistisessa aikataulussa Suomi voisi olla jäsen loppusyksystä, pitkässä aikataulussa vuoden päästä.