Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset maksoivat vuonna 2023 keskimäärin enemmän suoria tulonsiirtoja kuin saivat, eli heidän nettotulonsiirtonsa olivat positiiviset. Suomalaistaustaisilla ne olivat sen sijaan negatiiviset, eli he saivat enemmän tulonsiirtoja kuin maksoivat. Suomalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat ulkomaalaistaustaisia suuremmat, kun verrataan vain keskenään samanikäisiä.
Tämä selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) datahuoneen laatimasta selvityksestä, jossa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten tuloja ja tulonsiirtoja.
Selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat keskimäärin suomalaistaustaisia positiivisemmat vuonna 2023 pitkälti ikärakenteen takia. Lähes kaikki ulkomaalaistaustaiset aikuiset ovat työikäisiä, kun taas suomalaistaustaisissa on paljon eläkeläisiä.
Suomalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat selvästi ulkomaalaistaustaisia suuremmat, kun verrataan vain keskenään samanikäisiä.
Suomalaistaustaisille maksettiin vuonna 2023 eläkkeitä noin 37 miljardia euroa, ja ne muodostivat noin kolme neljäsosaa koko väestön saamista tulonsiirroista.
Ulkomaalaistaustaiset saivat kuitenkin keskimäärin selvästi suomalaistaustaisia enemmän työttömyysetuuksia, asumistukia ja toimeentulotukea.
Työperusteisella oleskeluluvalla olevien keskimääräiset nettotulonsiirrot olivat positiivisemmat kuin ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisilla suomalaistaustaisilla. Suojelu- tai perheperusteella Suomessa oleskelevien nettotulonsiirrot olivat sen sijaan keskimäärin selvästi negatiiviset.
Tuoreimmat aineistot, joilla tämänkaltainen selvitys pystyttiin tekemään, ovat vuodelta 2023. Selvityksessä tarkastellut tulonsiirrot kattavat osan julkisen talouden tuloista ja menoista, mutta niiden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi välilliset verot ja julkisten palveluiden käyttö.