Verkkouutiset

Tutkimus kertoo, että enemmistö kansainvälisistä osaajista kotiutuu Suomeen nopeasti, eli on töitä, ystäviä ja verkostoja. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Ulkomaalaisista opiskelijoista lähes puolet aikeissa lähteä opintojen jälkeen

E2 Tutkimuksen mukaan Suomella on opittavaa, miten kansainväliset osaajat tänne asettuvat.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tutkimus kertoo, että enemmistö kansainvälisistä osaajista kotiutuu Suomeen nopeasti, eli on töitä, ystäviä ja verkostoja. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia. Paluumuuttanut suomalainen sairaanhoitaja, intialainen insinööri, täällä opiskellut ranskalainen luonnontieteilijä tai puolisonsa perässä muuttanut brittihumanisti voivat kohdata Suomessa yllättävän samankaltaisia vaikeuksia.

Taustastaan riippumatta monet Suomessa asuvat kansainväliset osaajat törmäävät siihen, että työnantajat eivät arvosta ulkomailla hankittua osaamista, verkostoihin on vaikea päästä ja perheenjäsenten sopeutumisvaikeudet haittaavat kotiutumista.

Tiedot selviävät E2 Tutkimuksen toteuttamasta Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen loppuraportista. Mittavat aineistot keränneessä tutkimushankkeessa tehtiin kyselyt viidelle kansainväliselle osaajaryhmälle. Kyselyissä oli yhteensä 2 500 vastaajaa. Lisäksi haastateltiin lähes sataa kansainvälistä osaajaa, ja hankkeen työpajoihin osallistui noin sata sidosryhmien edustajaa ja kansainvälistä osaajaa.

Opiskelijat voittopuolisesti tyytyväisiä

Suurin osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on kotiutunut Suomeen erittäin tai jokseenkin hyvin (86 %) ja heidän kotiutumisensa on ollut nopeaa. Opiskelijat arvostavat Suomessa koulutuksen korkeaa laatua, elintasoa ja luonnonläheisyyttä. Peräti 87 prosenttia on tyytyväisiä opintoihinsa.

Hyvistä kokemuksista huolimatta vajaa puolet (47 %) pitää muuttoa Suomesta opintojen jälkeen erittäin tai jokseenkin todennäköisenä. Lähes sama osuus (43 %) pitää Suomeen jäämistä todennäköisenä.

Noin kolmannes (32 %) arvioi mahdollisuutensa edetä uralla Suomessa heikoksi. Yhtä moni kaipaa tukea kielen oppimiseen, työnhakukoulutusta ja tilaisuuksia verkostoitua suomalaisten yritysten kanssa.

Ystäviltä saadaan tietoa työmahdollisuuksista

Sosiaaliset verkostot ovat olennaisia kansainvälisten osaajien kotiutumisessa ja työllistymisessä. Monilla on kuitenkin vaikeuksia löytää suomalaisia ystäviä. Työtä tekevistä tai hakevista (47 %) sekä opiskelijoista (43 %) liki puolet ja kumppanin vuoksi muuttaneista joka kolmas (34 %) ulkomaalainen katsoo, että vaikeus saada ystäviä on hankaloittanut kotiutumista.

Niistä, joilla ei ole lainkaan suomalaisia ystäviä, joka kolmas (31 %) on kotiutunut huonosti. Niistä, joilla on enemmän kuin viisi suomalaista ystävää, vain hyvin harva (5 %) on kotiutunut huonosti.

Ystävät ja muut sosiaaliset verkostot vaikuttavat myös työllistymismahdollisuuksiin. Joka neljäs työtä tekevistä tai hakevista tai kumppanin vuoksi muuttaneista ulkomaalaisista hankkii tietoa työmahdollisuuksista ystäviltään. Lähes joka kolmas (30 %) löysi nykyisen työpaikkansa omien verkostojensa kautta.

– Monilla osaajilla on halua tulla Suomeen ja tehdä täällä töitä, mutta ei millä hinnalla tahansa. Voisimme yhteiskuntana voittaa paljon, jos meillä olisi kykyä ja rohkeutta miettiä uudelleen työtehtävien kielitaitovaatimuksia, avata tulijoille sosiaalisia piirejämme ja hyödyntää monipuolisesti heidän osaamistaan sekä kansainvälisiä kontaktejaan, johtaja Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta toteaa tiedotteessa.

Osaajien perheitä ei huomioida riittävästi

Kumppaninsa vuoksi Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista peräti 67 prosenttia kertoo kotiutumisen vaikeutuneen siksi, että töiden löytäminen on ollut hankalaa.

Huoli perheen kotiutumisesta voi heikentää myös Suomen vetovoimaa. Tämä koskee myös niitä ulkosuomalaisia, joilla on ulkomaalainen kumppani. Heistä lähes neljännes (23 %) mainitsee paluumuuttohalukkuutta vähentäväksi asiaksi kumppaniin liittyvät syyt, kuten työllistymisen vaikeudet.

Puolet (51 %) ulkomaalaisten osaajien kyselyyn vastanneista pitää tärkeänä, että työpaikoilla järjestetään tilaisuuksia, joihin kutsutaan myös kumppanit tai perheet.

Monet kansainväliset osaajat toivovat, että suomalainen työelämä olisi kielitaitovaatimuksiltaan nykyistä joustavampi. Heidän mielestään työnantajat voisivat miettiä tarkemmin, onko sujuva suomen tai ruotsin kielen taito aina välttämätöntä. Tätä kannattaisi miettiä sekä rekrytointien yhteydessä että työpaikkojen arjessa.

Kansainväliset osaajat pitävät tärkeänä paikallisen kielen oppimista, mutta oppimista ei ole tehty helpoksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden mielestä suomen kielen opintoja pitäisi integroida paremmin osaksi opintoja. Työssä käyvät toivovat enemmän mahdollisuuksia opetella kieltä työajalla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)