Ammattiliittojen jäsenmäärä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Työelämässä olevista 53 prosenttia kuuluu ammattiliittoon, kun vielä kesäkuussa 2018 osuus oli 65 prosenttia, selviää tuoreesta Työelämägallupista.
Kyselyn toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 8.–18.5.2026.Kyseessä on Työelämägallupin mittaushistorian selvästi matalin luku.
– Yksityisellä sektorilla ja järjestöissä enemmistö suomalaisista on jo liittojen ulkopuolella. Tämä on yksi keskeinen muutos suomalaisessa työelämässä, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.
– Ammattiliittojen jäsenyyden lasku on ollut nopeaa. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla ei esimerkiksi paikallisessa sopimisessa suosita järjestäytyneitä vaan kaikki ovat yhdenvertaisessa asemassa. Tämä on yksi tärkeä syy vähentää korporaatioiden valtaa työelämässä.
Kyselyn mukaan yleisin syy olla kuulumatta ammattiliittoon on liian korkea hinta. Kriittisyys jäsenyyden hinnalle on lisääntynyt selvästi tammikuusta 2024 32 prosentista 46 prosenttiin.
Väärinkäsitys ansiosidonnaisesta elää sitkeästi
Yhä useampi tiedostaa, ettei ansiosidonnainen työttömyysturva edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Silti 27 prosenttia työelämässä olevista luulee edelleen, että ansiosidonnainen turva edellyttää liittoon kuulumista.
– Suomalaisten keskuudessa elää sitkeä käsitys, että vain ammattiliiton jäsenyys takaa ansiosidonnaisen turvan. Ammattiliitot eivät tahdo tätä mielikuvaa aktiivisesti oikaista, Mikael Pentikäinen sanoo.
Kyselyn mukaan parempien työehtojen merkitys liittoon kuulumiselle on hieman vähentynyt viime vuodesta, kun taas ansiosidonnaisen työttömyysturvan merkitys on kasvanut.
Työttömyyskassojen jäsenyys on pysynyt korkealla tasolla. Nyt 72 prosenttia työllisistä kuuluu kassaan, mikä on hieman enemmän kuin kesäkuussa 2025 (70 prosenttia). Korkeimmillaan osuus on ollut tammikuussa 2022 (76 prosenttia).
Verovähennyksen poisto jakaa mielipiteitä
Kyselyn mukaan lähes yksi neljästä (24 prosenttia) työelämässä olevasta kannattaa eduskunnan päätöstä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Yli puolet (55 prosenttia) ei kannata päätöstä. Verovähennysoikeus poistui vuodenvaihteessa.
Samalla enemmistö (56 prosenttia) katsoo, että jäsenmaksujen verovähennysoikeus tulisi palauttaa. Eri mieltä on noin joka neljäs (23 prosenttia). Naiset kannattavat palauttamista selvästi miehiä useammin.
– Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ei ymmärrettävästi innosta liittojen jäseniä, koska se tarkoittaa verotuksen kiristymistä. Tässä taloudellisessa tilanteessa siitä on ollut kuitenkin syynsä luopua, Mikael Pentikäinen sanoo.
– On myös merkillepantavaa, että toukokuussa liittoon kuuluvista 91 prosenttia vastasi, ettei vähennysoikeuden poistolla ole ollut merkitystä heidän jäsenyydelleen.
Kyselyn vastaajia oli 1 098 työelämässä mukana olevaa (palkansaajat, yrittäjät, työttömät). Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,0 prosenttiyksikköä 50 prosentin tulostasolla.