Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo tuhat päivää. Asia oli esillä tiistaina eduskunnan täysistunnossa.
Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru peräänkuulutti yhä vahvempaa tukea koko Euroopan puolesta taistelevalle Ukrainalle. Kiuru piti kokoomuksen ryhmäpuheen eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa, joka pidettiin Ukrainan täysimittaisten sotatoimien jatkuttua jo tuhat päivää.
– Tuhat päivää. Tuhat pitkää päivää ja yötä Ukraina on taistellut vapautensa puolesta julmaa aggressiota vastaan. Ukraina taistelee länsimaisten arvojen puolesta. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet ovat arvoja, joita meidän on puolustettava Ukrainaa tukemalla, Kiuru aloitti.
Kiuru painotti, että Ukrainan tuen tulee säilyä vahvana ja yhtenäisenä, emmekä saa antaa sijaa minkäänlaiselle lännen sotaväsymykselle.
Kokoomuksen kanta on selvä: Ukrainan on saatava tarvitsemansa apu, jotta se voi puolustaa vapauttaan ja päättää tulevaisuudestaan. Tuen on jatkuttava myös joskus koittavan rauhan jälkeen. Tukemme on jatkuttava entistä päättäväisempänä; entistä voimakkaampana, entistä yhtenäisempänä. Euroopan on kannettava vastuu omasta tulevaisuudestaan, Kiuru sanoi.
Kiurun mukaan rauhaa Ukrainaan ei tule neuvotella Ukrainan ohitse. Sen sijaan Euroopan on Ukrainan sodan ja muuttuneen turvallisuusympäristön myötä kannettava entistä suurempaa vastuuta omasta turvallisuudestaan.
– Ukrainan yli ja ohi ei saa neuvotella rauhasta. Vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa Ukrainan rajoja luvattiin kunnioittaa. Tämän sopimuksen Venäjä on rikkonut. Länsi on pitkään sopimuksen pohjalta tukenut Ukrainaa, ja tätä tukea meidän on jatkettava, Kiuru sanoi.
Hänen mukaansa Ukrainassa käytävä sota on osoittanut, että Euroopan on otettava suurempi vastuu turvallisuudestaan.
– USA:lla on oikeutetut perusteet vaatia kaikilta Nato-kumppaneiltaan sovittuja taloudellisia investointeja kansalliseen puolustukseensa, Kiuru sanoi.
– Päättäväisyytemme ei saa horjua. Ukraina taistelee puolestamme. Seuraavat tuhat päivää ratkaisevat Ukrainan ja Euroopan tulevaisuuden, Kiuru päätti.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman korosti, että Venäjän aloittamaan rikolliseen ja julmaan hyökkäyssotaan ei pidä tottua, sopeutua saati hyväksyä.
– Ukraina ansaitsee täyden tukemme.
– Pienenä maana me tiedämme, kuinka tärkeää on säilyttää kaikkien kansojen oikeus päättää omista asioistaan, Lindtman sanoi pitämässään SDP:n ryhmäpuheessa.
Myös Lindtman huomautti, että Ukrainassa ei ratkaista ainoastaan yhden kansakunnan kohtaloa.
– Siellä ratkaistaan myös Euroopan ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tulevaisuutta. Siksi on kestämätön ajatus, että Ukrainan kohtalosta päätettäisiin ohitse ukrainalaisten oman tahdon ja itsemääräämisoikeuden. Se rohkaisisi muita diktaattoreja voimapolitiikan keinoin laajentamaan etupiirejään ja alueitaan.
Venäjälle ei pidä antaa voittoa
Perussuomalaisten ryhmäpuheen pitäneen Jari Ronkaisen mukaan Euroopan on osoitettava, että olemme valmiita kantamaan oman vastuumme Ukrainan tukemisesta.
– Jos Venäjän sallitaan voittaa, eivät seuraukset tule rajoittumaan vain Ukrainaan. Se olisi viesti autoritaarisille voimille ympäri maailmaa siitä, että kansainvälistä oikeutta ja valtioiden suvereniteettia rikkomalla voi saada oman tahtonsa läpi. Tämä olisi sellainen isku koko läntisen maailman arvopohjalle, jota emme voi sallia, Ronkainen totesi.
Ronkainen korosti, kuinka ukrainalaiset ovat puolustautuneet urhoollisesti ylivoimaista vihollista vastaan. Hänen mukaansa Ukrainan sota ei ole vain alueellinen konflikti, vaan ennen kaikkea globaali haaste, joka määrittää demokratian ja kansainvälisen oikeuden aseman tulevaisuudessa.
– Tuhat päivää sotaa on tuhat päivää liikaa. Samalla se on ennen kaikkea osoitus siitä, miten lujasti ukrainalaiset ovat omaa vapauttansa ja maansa itsenäisyyttä puolustaneet.
Hänen mukaansa lännen tehtävänä on varmistaa, että Ukrainalla on kaikki mahdolliset resurssit ja tuki itsenäisyytensä säilyttämiseen.
Keskustan ryhmäpuheen pitänyt Antti Kurvisen mukaan länsi, kärjessä Yhdysvallat ja Eurooppa, on tukenut Ukrainaa merkittävällä tavalla niin poliittisesti, taloudellisesti kuin aseellisesti.
– Suomi on ollut yksi Ukrainan vahvimmista tukijoista. Ukrainan kohtalo on koskettanut suomalaisia ja herättänyt lähes ennennäkemättömän auttamisen halun suomalaisissa. Valtiollisten toimijoiden lisäksi Ukrainaa ja ukrainalaisia ovat tukeneet monet kansalaisyhteiskunnan tahot ja yksityiset ihmiset ja organisaatiot.
– Tukemalla Ukrainaa, Suomi tukee myös omaa turvallisuuttaan ja Euroopan vakautta, Kurvinen sanoi.
YK on vaatinut Ukrainan sodan lopettamista ja Venäjän vetäytymistä Ukrainasta välittömästi. Vaikka maailman maiden enemmistö on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan, kaikille maille Ukrainan tukeminen ei Kurvisen mukaan valitettavasti ole keskeinen kysymys.
– Venäjä on saanut puolelleen muutamia tukijoita ja eskaloinut sotaa. Venäjä on luottanut lännen sotaväsymykseen ja yhtenäisyyden horjumiseen.
– Nyt ei ole aika horjua. Nyt on aika pysyä yhtenäisenä. Ukrainan tuen on jatkuttava, Kurvinen korosti-
