Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba luottaa siihen, että Ukraina Yhdysvaltain ja EU:n avun, vaikka sen aikataulu on vielä ilmassa.
Kun puhutaan pakotteiden tehokkuudesta ja lännen ponnisteluista Venäjän sotateollisuuden jarruttamiseksi, Ukrainan hän on vähemmän luottavainen.
Euroopan kyvystä tuottaa aseita Ukrainalle ja itselleen ministeri on The Kyiv Indepentin haastattelussa vielä paljon kriittisempi.
– Eurooppa ei osaa käydä sotia. Aseiden valmistus ei ole suosituin toimiala. Valitettavasti ystävämme käyttivät liian paljon aikaa pohtiessaan, kuinka ja milloin lisätä aseiden ja ammusten tuotantoa, Kuleba sanoo.
– Vuosina 2022-2023 saimme kaikenlaisia aseita, joita meillä ei ollut, mukaan lukien pitkän kantaman ohjukset. F-16:t ovat matkalla ja (lentäjien) koulutus sujuu hyvin, hän jatkaa.
Ulkoministeriö on ollut vahvasti mukana ponnisteluissa F-16 hävittäjien saamiseksi Ukrainaan
Laajan valikoiman länsimaisia aseita Patriot-ilmapuolustusjärjestelmistä, HIMARS-järjestelmistä ja pitkän kantaman ATACMS-ohjuksista Abrams-panssarivaunuihin ja nyt F-16-suihkukoneisiin on lisännyt merkittävästi Ukrainan taistelukykyä.
Täysimittaisen sodan alkaessa Ukraina puolusti Kiovaa Neuvostoliiton valmistamilla aseilla ja joillakin lännen toimittamilla Javelin-järjestelmillä.
Silti ei tiedetä, pystyykö länsi pitämään vauhtia yllä toimittamaan Ukrainalle nykyaikaisia aseita ja ammuksia, joilla se taistelee kalliissa sodassa, ja jonka loppua ei näy.
– Olen enemmän huolissani puolustusteollisuuden kehitysvauhdista kuin uusien aseiden saapumisesta, Kuleba sanoo.
Hän huomauttaa, että Venäjä käyttää tällä hetkellä noin 35 prosenttia budjetistaan varustautumiseen ja hankkii aktiivisesti sotilaallisia resursseja liittolaismaista Valko-Venäjältä, Iranista ja Pohjois-Koreasta.
Ministerin mukaan Venäjä onnistui muuttumaan sotataloudeksi.
– Venäjän puolustusteollisuus on valtion omistuksessa. Autoritaarisen hallinnon valvonnassa on helpompaa (kasvattaa sotilastuotantoa), Kuleba sanoo.
Hän toteaa, että Euroopalla on selkeä etu teknologiassa.
– Heidän (Euroopan) kohtaamansa ongelma ja haaste on teknologisen tuotannon kasvattaminen. Ikävä kyllä sanon sen, mutta tämä ei riitä, jos tilanne ei muutu. Ja Venäjä menee edellemme.
Kuleban mukaan EU:n jäsenvaltiot, Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat yhä jakautuneempia aseiden valmistuksessa ja protektionismi vaikeuttaa kokonaistuotantoa.
– Ukraina on vaakalaudalla tänään tai tässä valmiuksien rakentamisessa tänään. Mutta mikä on pelissä huomenna? Se on heidän turvallisuutensa – Euroopan maiden turvallisuus. Koska jos joku uskoo, ettei (Vladimir) Putin uskalla hyökätä Nato-maahan, jos hän voittaa Ukrainassa, hän on joko naiivi tai ajaa Venäjän etuja tässä keskustelussa, Kuleba toteaa.
