Venäjä valmistautuu mahdolliseen suoraan sotilaalliseen yhteenottoon Euroopan kanssa vuoteen 2045 mennessä, arvioi Ukrainan ulkomaantiedustelupalvelu (SZRU) Ukrinformin mukaan.
Raportissa todetaan, että Venäjän ensisijainen tavoite Euroopassa on tällä hetkellä heikentää Ukrainan tukea ja samalla pitää omat riskinsä mahdollisimman alhaisina.
Tämän saavuttamiseksi Moskovalla on työkaluja, joita se voi käyttää tehokkaammin kuin suoraa hyökkäystä, SZRU sanoo. Näihin kuuluvat hybridisodankäynnin taktiikat, kuten sabotaasi, kyberhyökkäykset, vaikutusoperaatiot, disinformaatio, ”selittämättömät” drooni-hyökkäykset ja vakoilu.
SZRU:n mukaan Euroopassa toimii lähes 400 venäläistä tiedustelu-upseeria. Heidän toimintansa antaa Moskovalle mahdollisuuden testata järjestelmällisesti muiden maiden sietokyvyn rajoja samalla, kun se yrittää pysyä alle kynnyksen, joka voisi laukaista Naton kollektiivisen vastauksen.
– Samalla olisi virhe olettaa, että Venäjä on luopunut suorasta sotilaallisesta yhteenotosta Euroopan kanssa. Päinvastoin, Moskova pitää sitä yhtenä mahdollisesta sotilaallisen konfliktin skenaariosta vuoteen 2045 asti. Kuusi näistä skenaarioista liittyy Pohjois-Eurooppaan. Myös Puolaa ja Baltian maita koskevia skenaarioita kehitetään aktiivisesti, tiedustelupalvelu totesi.
SZRU lisää, että Venäjän johto tarvitsee ulkoisen vihollisen oikeuttaakseen politiikkansa, mobilisoidakseen yhteiskunnan ja säilyttääkseen hallinnan väestöstä.
Raportissa korostetaan, että Venäjä pyrkii heikentämään Euroopan yhtenäisyyttä ja horjuttamaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria. Yksi mahdollinen instrumentti on hallittu alueellinen kriisi Naton itäisellä laidalla.
Ukrainan tiedustelupalvelun mainitsemien Venäjän arvioiden mukaan Baltian maat ovat yksi haavoittuvimmista lenkeistä Euroopan turvallisuudessa.
Yksi mahdollinen skenaario voisi olla sellaisen tilanteen luominen, jossa Nato joutuu tekemään päätöksiä epävarmuuden vallitessa ja tiukan aikapaineen alla.
Tavoitteena ei välttämättä olisi Naton sotilaallinen kukistaminen, vaan pikemminkin sen osoittaminen, ettei liittokunta kykene reagoimaan nopeasti tai puolustamaan jäsenvaltioitaan yhteisesti.
European Council on Foreign Relations (ECFR) -ajatushautomon mukaan venäläiset pitävät muun muassa Britanniaa, Ranskaa, Saksaa, Puolaa, Suomea ja Baltian maita Venäjälle vihamielisimpinä valtioina.
Tiedustelupalvelun arvion mukaan Venäjän Euroopalle muodostama uhka on jo pitkään ulottunut suoran hyökkäyksen mahdollisuutta laajemmalle. Venäjä valmistautuu pitkittyneeseen vastakkainasetteluun, jossa sen tavoitteet Ukrainan ja Euroopan suhteen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.
SZRU korostaakin, että Euroopan tulisi nähdä Ukraina ei turvallisuutensa syrjäisenä osana, vaan välttämättömänä etulinjana. Perusajatuksena on, että Ukrainan ja Euroopan turvallisuus ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa.