Niin yhdysvaltalaiset kuin venäläisetkin olettivat 24. helmikuuta 2022, että Kiova ja Ukraina antautuisivat kolmen päivän kuluessa.
Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov arvioi Yahoo Newsin haastattelussa, että kyse oli sekä Venäjän yliarvioimisesta että Ukrainan aliarvioimisesta. Ukrainalaiset tuntevat sekä itsensä että vihollisensa.
– Me ymmärrämme venäläisiä paremmin kuin [läntiset] kumppanimme, erityisesti heidän sodankäyntitapaansa. Ensinnäkin, me olemme sotineet heitä vastaan jo vuodesta 2014 lähtien. Toiseksi, monet kenraaleistamme ovat käyneet [venäläisten kanssa] samat sotilasakatemiat ja lukeneet samat opukset, huomauttaa Reznikov.
Apua hakiessaan ukrainalaiset ovat myös oppineet asioiden ajamisesta länsimaiden kanssa. Aluksi amerikkalaiset tarjoituivat tukemaan vain sissisotaa venäläismiehittäjiä vastaan, mutta nyt tavoitteena on jo länsihävittäjien saaminen.
– Sanoisin, että meille saatettiin eilen sanoa ei, mutta huomenna sanotaan jo kyllä. Tämä on ollut luotettava vakiotoimintatapa läntisen sotilasavun saamisessa heti alusta lähtien.
Ukrainan neuvostoajalta periytyvien ilmavoimien korvaaminen amerikkalaisilla F-16-hävittäjillä ei ole kuitenkaan Reznikovin mukaan maan ”ensisijainen vaan pitkän aikavälin tavoite”.
– Hävittäjää ei vain yksinkertaisesti hankita – kyse on varaosista, aseista, huolloista, teknisestä henkilökunnasta ja koko hävittäjälentoihin tarvittavasta infrastruktuurista. Hävittäjien kokonaiskustannus on siten suurempi kuin varsinainen hinta, ja pohtiessamme tärkeysjärjestystämme, voimme käyttää vastaavan rahan helpommin ja nopeammin panssarivaunuihin sekä muhin varusteisiin.
”Lännessä ei ole sotaväsymystä”
Reznikovin mukaan enää ei tarvitse pelätä maailman kokevan ”sotaväsymystä” kuten vuosi sitten.
– Nyt tänä päivänä voin luottavaisesti sanoa, että länsimaissa ei olla väsyneitä. Kumppanimme vakuuttavat yksimielisesti tukevansa Ukrainaa täydelliseen voittoon asti.
Tästä huolimatta läntisessä mediassa aika ajoin joku kommentaattori esittää, että Ukrainan tulisi tehdä rauha hinnalla millä hyvänsä ja luovuttaa alueitaan Venäjälle. Huolimatta siitä, että viime helmikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 87 prosenttia ukrainalaisista vastustaa alueluovutuksia rauhan hintana.
– Olette nähneet, mitä ja millaista barbariaa venäläiset harjoittavat miehittämillään alueilla. Miksi koskaan suostuisimme siihen, että he voivat vallata osan maastamme? Ja minkälaisen rauhan tämä koskaan toisi? kysyy Reznikov ja huomauttaa:
– Venäjä ei pysähdy Ukrainaan. Me käymme sivilisaatioiden välistä sotaa. Tämä on argumenttini amerikkalaisille.
”Ukraina on jo käytännössä Naton jäsen”’
Vaikka Venäjä on perustellut hyökkäyssotaansa Naton torjumisella, on maahantunkeutumisen seurauksena ollut Ukrainan lähentyminen Naton kanssa. Maan armeijan Nato-standardisointi on kiihtynyt ja asevoimat länsimaistuneet. Nyt lännessäkin puhutaan Ukrainasta tulevaisuuden Nato-maana.
– Me olemme jo de facto [käytännössä] Naton jäsen. Ja minulla ei ole epäilystäkään, että meistä tulee jäsen myös de jure [virallisesti]. Työ meidän osaltamme jatkuu täyden Nato-vastaavuuden saavuttamiseksi. Yhteentoimivuus asevoimiemme ja Nato-järjestelmien välillä on jo suurta.