Ukrainan sotilastiedustelun apulaispäällikkö, kenraalimajuri Vadim Skibitskyi sanoo Economistin haastattelussa puolustajan olevan kuilun partaalla.
Hän kuvailee rintaman tilannetta nyt pahimmaksi sitten Venäjän suurhyökkäyksen alun, ja arvioi asioiden menevän pian vielä huonompaan suuntaan.
Venäjä on kaapannut aloitteen itäisen Ukrainan taistelutantereilla ja onnistunut etenemään monilla suunnilla. Aluevoitot ovat tulleet kalliiksi ja Venäjän mies- ja kalustotappiot ovat olleet valtavia. Moskovan on kuitenkin arvioitu pystyvän värväämään ainakin toistaiseksi jopa noin 30 000 miestä kuukaudessa sotaan. Se riittää kattamaan tappiot ainakin määrällisesti. Joukkojen laatu toki heikkenee. Äärimmilleen viritetty sotatalous pystyy myös asiantuntija-arvioiden mukaan tuottamaan ainakin tämän vuoden ajan riittävästi ampumatarvikkeita Venäjän nykyiseen kulutukseen.
Ukrainan resurssit eivät taas riitä nykyisellä läntisen avun tasolla. Myös liikekannallepanoa olisi vauhditettava.
– Ongelmamme on hyvin yksinkertainen. Meillä ei ole aseita. He [venäläiset] tiesivät aina, että huhtikuusta ja toukokuusta tulee meille vaikeita, Vadim Skibitskyi sanoo.
Venäjän on arvioitu valmistelevan suuren luokan hyökkäysoperaatioita toukokuulle. Kenraalimajurin mukaan Kreml haluaa yhä saada Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueet valtaansa. Nyt tavoitteena on ”napata jotakin” joko Moskovan toukokuun 9. päivän voitonpäivän juhliin mennessä tai jos tämä ei onnistu, viimeistään Vladimir Putinin toukokuun puolivälin Kiinan vierailun alle.
Skibitskyi kertoo ukrainalaisten huolivan erityisesti kovien taistelujen näyttämönä jo pitkään olleesta Tshasiv Jarista. Kaupunki on strategisesti tärkeässä paikassa. Asiantuntijoiden mukaan sen valtaaminen avaisi tien kohti muita Donetskin alueen kaupunkeja. Kenraalin mukaan on todennäköisesti ajan kysymys, että Tshasiv Jar vallataan Avdijivkan tapaan. Venäjä pommitti kaupungin maan tasalle helmikuussa.
– Ei tietenkään tänään eikä huomenna, mutta kaikki on kiinni meidän reserveistämme ja resursseistamme.
Ukrainalaisten arvio Venäjän joukoista rintamalla on länsimaisia lukuja synkempi. Skibitskyi sanoo Ukrainassa olevan 514 000 Venäjän sotilasta. Esimerkiksi Harkovan suunnalle on koottu hänen mukaansa jo 35 000 miestä ja määrää aiotaan nostaa 50 000-70 000 mieheen.
Asiantuntijat ovat arvioineet, etteivät nämäkään joukot riittäisi Harkovan kaltaisen suurkaupungin valloitukseen.
– Jos Kreml hamuaa Harkovaa tai jotakin vielä vaikeampaa kuten eteläistä Ukrainaa, on heidän luotava todella suuri joukko, todennäköisesti yli 100 000 miestä molempiin ja varusteet päälle, Venäjän asevoimiin erikoistunut asiantuntija Dara Massicot sanoi viime viikolla.
Näin suurten hyökkäysoperaatioiden toteuttaminen vaatisikin todennäköisesti uutta liikekannallepanoa Venäjällä. Vaikka epäsuosittu päätös tehtäisiinkin, pitäisi joukot myös varustaa ja kouluttaa.
Vadim Skibitskyi on samoilla linjoilla.
– Kenties nopea operaatio: sisään ja ulos. Mutta Harkovan tai edes Sumyn valtaamisessa olisi kyse aivan eri mittaluokan hankkeesta. Venäläiset tietävät tämän, ja me tiedämme tämän.
Eurooppa on kysymysmerkki
Tiedustelukenraali varoittaa Kremlin käyvän Ukrainaa vastaan kolmipolvisella suunnitelmalla.
Rintamalla pyritään nyt äärimmäiseen paineeseen ennen kuin vihdoin liikkeelle lähtenyt amerikkalainen aseapu saadaan toden teolla käyttöön etulinjassa. Samaan aikaan käynnissä on Vadim Skibitskyin mukaan disinformaatiokampanja, jolla yritetään nakertaa presidentti Volodymyr Zelenskyin poliittista uskottavuutta ja Ukrainan liikekannallepanon suosiota.
Viimeinen tekijä on Moskovan kova yritys eristää Ukrainaa kansainvälisesti.
– He pyrkivät hämmentämään tilannetta, missä ikinä pystyvät.
Sotilastiedustelun apulaispäällikkö sanoo suoraan, ettei hän usko Ukrainan voivan voittaa sotaa pelkästään taistelukentällä. Vaikka venäläiset ajettaisiin takaisin rajoille, ei Vladimir Putin luovuttaisi Skibitskyin mukaan silloinkaan.
Kenraali toteaa molempien osapuolien hakevan jo asemia mahdollisiin neuvotteluihin. Ne voivat kuitenkin hänen mukaansa alkaa aikaisintaan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.
Tuolloin Venäjä on todennäköisesti varsin erilaisessa tilanteessa kuin nyt. Venäjän sotateollisuuden kapasiteetin ja värväyskyvyn on arvioitu alkavan heikentyä ensi vuoden aikana. Skibitskyi pitää mahdollisena, että molemmilta puolilta loppuvat lopulta käytännössä aseet. Jos mikään ei kuitenkaan muutu nykyisestä, loppuvat ne ensin Ukrainalta.
Koko sodan suurin kysymysmerkki on kenraalin mukaan Eurooppa. Hän uskoo Ukrainan naapureiden olevan seuraavana Moskovan tähtäimessä, jos ne eivät löydä tapoja lisätä asetuotantoaan ja auttaa Ukrainaa nykyistä enemmän. Hän vähättelee Naton 5. artiklan ja joukkojen läsnäolon merkitystä tosipaikassa.
– Venäläiset nappaisivat Baltian maat seitsemässä päivässä. Naton reaktioaika on kymmenen päivää, kenraali väittää.
Hänen mukaansa Ukrainan puolustustaistelu on antanut Euroopan valtioille vuosien etumatkan Venäjän uhkaan. Esimerkiksi rajuja tappioita rintamalla kärsineen merijalkaväen ja laskuvarjojoukkojen palautuminen tulee viemään Skibitskyin mukaan ainakin kymmenen vuotta. Hän vaatii Euroopalta vastapalveluksena lisää apua.
– Me tulemme jatkamaan taistelua. Vaihtoehtoja ei ole. Haluamme elää. Mutta sodan lopputulos ei ole kiinni vain meistä.
LUE MYÖS:
Kylmä suihku Vladimir Putinin suunnitelmille: Tarvitaan uusi liikekannallepano
Venäjällä on nyt ylivoima ja aloite – Vain näin Ukraina selviää ratkaisevasta vuodesta