Verkkouutiset

Venäjällä on nyt ylivoima ja aloite – Vain näin Ukraina selviää ratkaisevasta vuodesta

Asiantuntijoiden mukaan niin Ukraina kuin sitä tukevat länsimaatkin tarvitsevat uuden strategian.
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukrainan viime vuoden vastahyökkäys kuivui hukatuksi tilaisuudeksi, ammuspula rintamalla pahenee ja nykytilanne ei ole pitkässä juoksussa puolustajan näkökulmasta kestävä.

Näin arvioivat Ukrainan sodan asiantuntijoina tunnetuksi tulleet arvostetut amerikkalaiset sotatutkijat Michael Kofman, Rob Lee ja Dara Massicot War on the Rocksin esseessään.

Heidän mukaansa on täysin selvää, että sekä Ukraina että sitä tukeva länsi tarvitsevat uuden strategisen vision. Tällä he tarkoittavat suunnitelmia, jotka jatkuvat ”tulevia kuutta kuukautta tai vain seuraavaa hyökkäystä pidemmälle”.

Sodan on jo pitkään kuvailtu olevan pattitilanteessa. Kofman, Lee ja Massicot sanovat kuitenkin suoraan, että Venäjällä on tänä vuonna aloite ja ylivoima niin materiaalin, sotateollisuuden kuin miestenkin osalta. Nykykehityksen arvioidaan suosivan Moskovaa.

– Ukraina voisi tästä huolimatta tarkoitukseen räätälöidyn länsimaisen tuen avulla puolustautua Venäjän hyökkäyksiltä tämän vuoden ajan ja rakentaa samalla tarvittavat kyvyt suuren luokan hyökkäysoperaatioihin vuonna 2025, ja luoda näin uuden mahdollisuuden tuottaa Venäjälle tappio taistelukentällä, asiantuntijat kirjoittavat.

Mikäli lännen tuki taas hiipuu, on suuri riski siitä, että Ukraina ajautuu tilanteeseen, jossa sen on pakko neuvotella Venäjän kanssa rauhasta heikoista asemista.

Venäjän asevoimiin tutkimuksessaan erikoistuneet Michael Kofman ja Dara Massicot toimivat Carnegie ajatushautomon Venäjä-tutkimusohjelman vanhempina tutkijoina. Massicot on työskennellyt aiemmin Yhdysvaltain puolustusministeriön Venäjä-asiantuntija. Rob Lee on FPRI-ajatushautomon vanhempi tutkija ja entinen Yhdysvaltain merijalkaväen upseeri. He ovat kaikki vierailleet toistuvasti Ukrainassa tutustumassa sotatilanteeseen. Viimeksi tutkijat kävivät kentällä marraskuussa.

Ratkaiseva vuosi

Sotatutkijoiden mukaan tämän vuoden tapahtumat tulevat hyvin todennäköisesti määrittämään koko sodan suunnan. Kofman, Lee ja Massicot huomauttavat kirjoituksessaan, ettei Ukraina sen paremmin kuin Venäjäkään ole onnistunut saavuttamaan juurikaan tavoitteitaan viime vuoden hyökkäysoperaatioissa.

Ukrainan vastahyökkäys ei yltänyt edes sen vähimmäistavoitteisiin. Venäjä on taas kyennyt valtamaan hieman lisää alaa Ukrainassa, mutta hinta on ollut karvas ja kaapatut alueet merkitykseltään vähäisiä.

– Alueellinen hallinta on yksi tapa mitata edistymistä kohti sotilaallisia tavoitteita, mutta joukkojen kuluminen, kyky muodostaa uusia joukkoja, puolustusteollisuuden mobilisointi ja kyky käyttää voimaa tehokkaasti suuressa mittakaavassa ovat paljon tärkeämpiä pitkän aikavälin menestyksen mittareita, tutkijat muistuttavat.

Näitä seikkoja mitataan tämän vuoden aikana. Ukrainan kohdalla epävarmuus läntisestä tuesta tarkoittaa asiantuntijoiden mukaan vaikeita päätöksiä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Puolan pääministeri Donald Tusk. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT

Strateginen tilanne poikkeaa tänä vuonna radikaalisti viime vuoden asetelmista.

– Kiovalla ei todennäköisesti tule olemaan tykistönammuksia, miehiä tai kalustoa uuteen strategiseen hyökkäykseen. Venäjä tulee taas sitä vastoin olemaan vuonna 2024 etulyöntiasemassa materiaalin osalta, tutkijat varoittavat.

Venäjä on lisännyt merkittävästi sotilasmenoja ja sotamateriaalin tuotantoa ja maa elää yhä vahvemmin sotataloudessa. Asiantuntijat laskevat, ettei tämä todennäköisesti anna Moskovalle ratkaisevaa etua taistelukentällä. Suurta merkitystä taloudella kuitenkin on.

He huomauttavat myös Venäjän kyvystä haalia joukkoja sotaan. Venäjä on tutkijoiden mukaan kyennyt kattamaan menetyksensä viime vuoden aikana ja rakentamaan myös lisää taistelukykyisiä joukkoja.

– Venäjän joukot saattavat kokea tämän vuoden aikana Ukrainan puolustusten kanssa samanlaisia vaikeuksia kuin viime vuonnakin, mutta Venäjän edut alkavat kasaantua tämän ja ensi vuoden aikana, Kofman, Lee ja Massicot varoittavat.

Parempi visio

Sotatutkijat esittävät Ukrainalle uutta strategiaa. He summaavat sen kolmeen sanaan: pidättele, rakenna, iske.

Kofmanin, Leen ja Massicotin mukaan Ukrainan tulisi keskittyä aivan aluksi linnoitteiden ja syvien puolustuslinjojen valmisteluun. Tämä helpottaisi puolustautumista, vapauttaisi ukrainalaisten parhaita yksiköitä toimimaan ja vähentäisi ammusten kulutusta. Uudet bunkkerit ja tunnelit suojaisivat nykyistä paremmin Venäjän tykistöylivoimalta ja lisääntyneeltä liitopommien käytöltä.

Asiantuntijat kiinnittävät huomiota myös Ukrainan sekalaiseen kalustoon. Sen huoltamista kuvataan suoranaiseksi painajaiseksi. Tutkijat pyrkisivät ”järkeistämään” tilannetta mahdollisimman pian ja rakentamaan nykyistä laajempaa huoltoyhteistyötä länsimaisen puolustusteollisuuden kanssa.

Ukrainalaisten tulisi heidän mielestään lisäksi ratkaista liikekannallepanoa koskevat kysymykset mahdollisimman nopeasti. Joukkojen keski-ikää tulisi saada alemmas ja rintamalla sotiville rakentaa nykyistä paremmin toimiva rotaatiojärjestelmä. Tutkijat esittävät myös länsimaisten koulutusohjelmien laajentamista ja lennokkien tuotannon merkittävää lisäämistä yhteistyössä läntisten tukijoiden kanssa.

Viimeisenä osana tätä vaihetta Kofman, Lee ja Massicot mainitsevat länsimaisen puolustusteollisuuden kehitystyön.

– Läntiset puolustusalan yritykset ovat innovatiivisempia kuin Venäjän puolustusteollisuus, mutta niiden mukaan saanti vaatii oikeita kysyntäsignaaleja länsimaisilta hallituksilta, tutkijat kirjoittavat.

Ukrainaan on toisinaan toimitettu tuliteriä sensori- ja asejärjestelmiä ikään kuin testikäyttöön. Määrät ovat kuitenkin olleet varsin pieniä.

– Läntisten hallitusten on mahdollisesti solmittava sopimuksia sellaisten järjestelmien tuottamisesta Ukrainalle, joita länsimaiset asevoimat tarvitsisivat ihannetilanteessa itsekin.

Pitkän kantaman iskuja

Michael Kofman, Rob Lee ja Dara Massicot kiittelevät Ukrainan pitkän kantaman iskuja keskeisiin venäläiskohteisiin. Ukraina on kyennyt aiheuttamaan niillä Venäjälle merkittäviä tappioita etenkin miehitetyllä Krimillä ja Mustallamerellä.

Heidän mielestään Ukrainan pitääkin keskittyä tämän vuoden aikana Venäjän painostamiseen tällaisten operaatioiden jatkamisella ja tarkoin valituilla paikallisilla hyökkäyksillä. Turhia ja kuluttavia hyökkäyksiä tulisi taas välttää.

– Vuonna 2024 paras puolustus ei ole hyvä hyökkäys vaan sellainen, joka maksimoi tehokkuuden ja luo tilaisuuksia tulevaisuudessa, tutkijat kirjoittavat.

Puolustajan tulisikin heidän mukaansa keskittyä lähinnä otollisten olosuhteiden luomiseen ensi vuoden operaatioita varten.

Ukrainan ilmahyökkäyksessä vaurioitunut venäläinen sotalaiva miehitetyllä Krimillä 26.12.2023. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT

– Ukrainan pitää tulevina kuukausina välttää joutumista epäsuotuisiin kulutustaisteluihin, jotka nakertaisivat kykyä menestyä pitkässä juoksussa. Venäjällä on enemmän resursseja ja läntinen tuki on yhä epävarmempaa. Ukrainalla ei siis ole varaa sotia tänä vuonna samalla tavalla kuin viime vuonna.

Länneltä ei löydy tarpeeksi ammuksia

Ukrainassa on väläytelty jo tulevia hyökkäysoperaatioita. Esimerkiksi Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö Kyrylo Budanov arvioi tällä viikolla, että Venäjän kyky hyökätä on hyytymässä. Hän myönsi Venäjän etuja, mutta antoi silti ymmärtää, että Ukraina voisi ryhtyä vastahyökkäyksiin verrattain nopeassakin aikataulussa. Ammus- ja miespulaan hän ei ottanut kantaa.

Kofman, Lee ja Massicot sanovat suoraan, ettei Ukraina tule pystymään suuren luokan hyökkäysoperaatioihin ennen vuotta 2025. Tämä olisi heidän mielestään otettava lukuun myös Ukrainan ja sen länsitukijoiden suunnitelmissa.

– Ukrainan tulisi välttää valmistautumista edelliseen hyökkäykseen. Teknologia ja taktiikat ovat ottaneet tässä sodassa harppauksia muutaman kuukauden välein, asiantuntijat muistuttavat.

He nostavat esimerkiksi Ukrainan vastahyökkäyksen viime vuonna. Sen alussa ukrainalaisten suurin haaste olivat miinat ja linnoitteet sekä Venäjän panssarit, tykistö ja ilma-ase. Hyökkäyksen loppuvaiheessa kärkiuhaksi olivat nousseet itsemurhalennokit.

Sotatutkijat tarjoavat myös koruttoman arvion Ukrainan ammustilanteesta. Heidän mukaansa länsi ei yksinkertaisesti pysty tuottamaan Ukrainalle niin paljoa ammuksia, että se pystyisi suurempaan tykistön käyttöön kuin Venäjä, jonka lasketaan kuluttavan jatkossa kestävästi noin 10 000 ammusta päivässä.

Asiantuntijat huomauttavat, että Ukrainalla oli hetkittäinen tykistöylivoima viime vuoden vastahyökkäyksen aikana. Vihollisen syvien puolustuslinjojen murtaminen ei silti onnistunut. Tämän takia Ukrainan liittolaisineen tulisikin heidän mielestään pyrkiä kehittämään tapoja kompensoida Venäjän ylivoimaa. Käytännössä kyse on lennokkien ja muiden täsmäiskukykyjen lisäämisestä.

Sota ei ole lähimainkaan ohi

Vaikka sotatilanne näyttäisikin monien lukujen valossa suosivan Venäjää, ei tämä tutkijoiden mukaan automaattisesti tarkoita, että Moskova kykenisi etenemään merkittävästi tämän vuoden aikana tai että se olisi nyt voittamassa sodan.

– Moskovan vähimmäistavoitteet edellyttävät, että se valloittaa enemmän alueita kuin sillä nyt on, kaappaa Donbassin [nimitys Donetskin ja Luhanskin alueille Itä-Ukrainassa] ja että se kykenee ottamaan haltuun alueet, jotka se on liittänyt itseensä, mutta joita se ei hallitse [kokonaan], Kofman, Lee ja Massicot kirjoittavat.

Asiantuntijat muistuttavat, etteivät venäläiset pärjää vain pysymällä paikoillaan. Viime aikojen heikko menestys hyökkäyksissä osoittaa lisäksi, ettei Venäjäkään pysty pakottamaan merkittäviä muutoksia rintaman tilanteeseen.

Vladimir Putinin on sanottu suhtautuvan sotaan nyt suorastaan yli-itsevarmasti. AFP / LEHTIKUVA / SERGEI KARPUKHIN

Vaikka värväystä onkin lisätty, on Moskovalla silti yhä pulaa miehistä ja rotaatioiden puute hiertää kotirintamallakin. Valtavia kalustotappioita katetaan taas sotatuotannon lisäämisestä huolimatta yhä neuvostoaikaisista varastoista, joilla on rajansa.

Lännellä on sotatutkijoiden mukaan Venäjään nähden selkeä etulyöntiasema teknologiassa ja taloudessa. Poliittinen tahto ratkaisee kuitenkin sen, miten paljon näitä etuja käytetään.

Kreml on kaikesta huolimatta vaikuttanut viime aikoina suorastaan yli-itsevarmalta.

– He katsovat sodan nykyisten trendien suosivan heitä. Siksi ensi vuonna on tärkeä osoittaa, ettei Venäjä pysty saavuttamaan tavoitteitaan, vaikka se on virittänyt puolustusmenonsa ja -teollisuutensa äärimmilleen. Kustannukset tulevat kasvamaan koko ajan. Ihannetilanteessa Moskova on se osapuoli, joka joutuu yhä suuremman epävarmuuden eteen vuonna 2025.

Kofman, Lee ja Massicot pitävät tärkeänä, että Ukraina ja länsimaat muodostavat yhdessä selkeän näkemyksen siitä, miten sodan halutaan kehittyvän seuraavien puolentoista vuoden aikana ja miten tavoitteisiin päästään.

– Jos Ukraina pystyy hyydyttämään Venäjän joukot tänä vuonna Venäjän panostusten ollessa suurimmillaan, nappaamaan sitten aloitteen ja aiheuttamaan Venäjän asevoimille sarjan tappioita, voi se riittää Moskovan painostamiseen.

Tämä edellyttäisi Venäjän asevoimien saattamista todelliseen vaaraan Ukrainassa ja Kremlin itsevarmuuden murtamista.

– Tavoitteena on sodan lopettaminen Ukrainalle suotuisin ehdoin ja tavalla, joka takaisi joko kestävän rauhan tai Ukrainan kyvyn varmistaa sellainen tulevaisuudessa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)